Historia

Hytin alueen (=kylät Kauskila, Annikkala, Hyypiälä, Purala) varhaisin asutus sijoitetaan ajallisesti ajanlaskumme alkuun. Kappelinmäellä on sijainnut aikanaan Lappeen Pyhän Laurin kirkko ja hautausmaa. Tarinatiedon  mukaan kirkon kello on upotettu läheiseen Löytösenlampeen, jota kuitenkaan etsittäessä ei ole löytynyt.

Kappelinmäen alapuolella ollut Löytösen lampi on umpeenkasvanut ja metsittynyt. Vuonna 2002 siitä otettu siitepölynäyte paljasti, että alueella on ollut pysyvää asutusta jo ajanlaskun alusta lähtien yli 2000 vuotta. Tutkimustietoa alueelta on 1100-luvulta lähtien, ja nyt tutkijoita askarruttaa, mistä löytää asutustietoja ajanlaskun alun ja 1100-luvun väliltä.

Löytösestä laskee puro Hyyvikkäänjärveen, joka sijaitsee Kappelinmäen toisella puolella. Hyyvikkäästä on kaivettu kanava Hanhijärveen ja siitä edelleen polveilee vesireitti Suomenveden-pohjaan ja Viipurinlahdelle. Tällä vesireitillä on saattanut olla merkitystä varhaisemmalla keskiajalla.

1907 on Björn Cederhvarf kirjoittanut Kappelinmäestä tiedon muistiin vuodelta 1826, jonka mukaan Viipurista tultaessa tien oikealla puolella oli näkyvissä entisen kirkon paikka. Hän kertoo myös että paikalla oli ollut useampia kiviä, joiden joukossa oli pari pienempää, joillakin tuntemattomalla kirjoituksella varustettuna.

Nyt tämä tieto on 2000-luvun kaivauksilla todistettu oikeaksi.

Kauskilan Kappelinmäen kaivaukset

Kauskilan kylän asema on ollut Lappeella keskeinen, sillä Kauskilan Kappelinmäen yli on johtanut tie 1500-luvulla Viipurista Savoon ja Hämeeseen. Läheinen Lappeenranta on tullut Kauskilaa merkittävämmäksi keskukseksi vasta 1500-luvun lopulla.

1900- luvun alussa Hytti oli perinteinen maalaismainen kylä Lappeella. Väestöpohja oli tasaisesti jakautunut ja kylän halki kulkeva rautatie piti alueen vilkkaana. Hytin rautatieaseman lisäksi pienellä alueella sijaitsi kolme sekatavarakauppaa (Pukki, jonka kauppiaana oli Elma Pukki, Rosvall, kauppiaana isä Rosvallin  jälkeen tytär Kaarian Kuikka ja Osuusliike Yhtymä, jonka kaupanhoitajana oli Oiva Kauppinen ja kaupanmyyjänä hänen vaimonsa Vappu). Radan läheisyydessä sijaitsi myös Osuusliike Yhtymän kattotiilitehdas, jossa myöhemmin toimi myös yksityisiä yrittäjiä Osusliikkeen vuokralaisina. Saha ja suksitehdas työllitivät myös kylien asukkaita maatalouden rinnalla.

VPK:n talolla pidettiin tansseja, joihin väkeä tuli junalla pitkistäkin matkoista. Perimätietojen mukaan väkeä oli parhaimmillaan tuhansia ja junalla tulleet hyppäsivät junasta jo hyvissä ajoin ennen rautatieasemaa päästäkseen tansseihin.

Hytin kylä sijaitsee hyvin lähellä Suomen kaakkoisrajaa. Sotien aikana monet kylän asukkaista joutuivat evakkoon ja lapsia lähetettiin sotalapsiksi Ruotsiin ja Tanskaan.

Kun viimeisimmät sotakorvausjunat kulkivat Hytin aseman kautta Vainikkalaan ja sieltä Venäjälle, alkoi Hytin alueellakin hiljalleen ilmetä rakennemuutosta. Maataloustyö kehittyi ja monet nuoret alkoivat lähteä muualle. Hytin alue alkoi kärsiä samoista ongelmista kuin muutkin Suomen maalaiskylät.

Nyt 2000-luvulla ja jo 1990-luvulla Kauskilaan on alettu rakentaa uusia omakotitaloja ja Hytin alue on yksi Lappeenranna nopeimmin kasvavista kylistä. Vuonna 2009 oli asukkaita 448 henkilöä.

Annikkala
Hurjansaari
Kappelinmäen historiaa

 

Kommentointi on suljettu.