KYLIEN HISTORIAA

 

Kyliemme juuret heimotaustassa?

Kylämme lienevät saaneet nimensä jo 1500-luvulla. Ennen nykyistä nimeään Karjalaisenkylä mainitaan 1500-luvun asiakirjoissa nimellä ”Karjalahti” ja sen jälkeen ”Karjalainen”. Karjalaisenkylän nimi viitannee kylää alunperin asuttaneiden heimotaustaan, eli karjalaisiahan täällä ollaan oltu jo iät ajat! Parjalan kylä lienee puolestaan saanut nimensä ensimmäisen tilallisen myötä. (Ropponen 1997, 43,44, Ylönen 1957, 171.)

1500-luvun puolivälin jälkeisissä merkinnöissä kylissämme on ollut viisi tilaa. Karjalaisessa oli kolme taloa ja Parjalassa kaksi:

Karjalaisenkylä: Karjalainen, Tiimonen, Paakki

Parjala: Niilo, Tahvo, Pekka ja Antti Parjanen, Matti Berg

(Ropponen 1997, 64, Vuori 1979, 14, Ylönen 1957, 173.)

1620 vuoden karja- ja kylvöluettelossa oli Parjalassa tiloja viisi ja Karjalaisessa kuusi. Tosin eipä koko Joutsenokaan ollut vielä suuren suuri, pitäjässämme oli yhteensä 163 tilaa. Kyliemme tilamäärä pysyi tämän jälkeen tasaisena, eikä kasvanut vielä 1739 laskennassakaan. (Ropponen 1997, 64.)

Kuvassa Finnien sukua kolmessa polvessa Paakkisen tilalta

Kuvassa Finnien sukua kolmessa polvessa Paakkisen tilalta

 

Satikutia kyläläisille nimismiehiltä jo kolmensadan vuoden ajan

Varsinaista kansalaistottelemattomuutta kylillämme on ilmennyt jo aikojen alusta. Oli nimittäin niin, että kyläläinen Martti Karjalainen havitteli itselleen entistä suurempia viljelysmaita ahneuspäissään. Muina miehinä hän kaskesi alapappilan tiluksia omaan käyttöönsä. Martti ehti hyödyntää alapappilan maita lähes kolmekymmentä vuotta, kunnes 1685 nimismies veti selvät rajat Karjalaisen ja alapappilan maiden välille ja Martti sai kymmenen markan sakot. (Ropponen 1997, 172.)

Kylillämme oli 1600-luvulla petoeläimiä vielä riesaksi asti ja taistelussa niitä vastaan asetti valtiovalta tiloille erinäisiä vaatimuksia. Vuonna 1666 kyläläiset Heikki Kortinen ja Risto Nirko (Nyrkkö?) joutuivat jahtimestari Erik Boijen kynsiin, sillä heidän taloissaan ei ollut asianmukaisia susi- ja karhuverkkoja. (Ylönen 1957, 624-626.)

 

Parjalan ensimmäinen koulu, nykyisen Parjalantie 94:n kohdassa. Uusi koulu rakentui omalle paikalleen 50-luvulla. Kuva Tuula Partasen arkistosta.

Surkeiden savimaiden vai vehreiden vainioiden kylä?

Kylämme näkyvimpiä rakennuksia on edelleen vanha alapappila (Alapappilantie 106.) Sen juuret ulottuvat kauas historiaan. ”Vuonna 1650 Suomen kenraalikuvernööri luovutti Joutsenon ensimmäiselle kappalaiselle Ericus Martinille 1/6 manttaalin tilan Karjalaisenkylästä. Se oli Inkeriin loikanneen Antti Karjalaisen peruja, jota myös veli (?) Martti lienee havitellut”. Alapappila oli määrätty kirkon kappalaiselle asuintilaksi, mutta sellaiseksi se ei kelvannut lähes sataan vuoteen. Kevättulvien aikaan alapappilasta ei päässyt kulkemaan kirkolle, sillä siltojen puuttuessa Savelan joen ylitysoli mahdotonta. Kyliemme alueet tunnettiin myös hallanarkuudestaan ja katovuosina menetykset Joutsenossa olivat huomattavasti pahemmat kuin naapuripitäjissä. Ensimmäinen rohkea kappalainen, Peter Warell uskaltautui Alapappilaan pysyvästi vasta 1729. Ensimmäinen alapappila tuhoutui kansalaissodan kahinoissa (1918) valitettavasti kokonaan ja uusi (nykyinen) alapappila rakennettiin 1923. (Ropponen, 172, Vuori a 19, Vuori b 19.)

Kyliemme alueella maanviljelys on perustunut pitkälti kaskiviljelykseen. Viljelyskasveina lienee olleet pääosin ruis ja kaura, eivätkä määrät olleet päätä huimaavia. Kaskikylvön kokonaismääräksi ilmoitetaan 1600-luvun asiakirjassa Parjalalaisen Pärtty Nyrkön kohdalla neljä tynnyriä. (Ylönen 1957, 571-573.)

 

Taustalla näkyvän Alapappilan piha-alueen puusto on hieman kasvanut... Kuvassa Esko Finnin sisar Maija Kuortti poikansa Karin kanssa.

Taustalla näkyy Alapappila 50-luvulla. Kuvassa Esko Finnin sisar Maija Kuortti poikansa Karin kanssa.

 

 

Mikäli Sinulla on lisätietoja tai vaikkapa kuvia kyliemme vaiheista, otamme ne kyläyhdistyksessä mieluusti vastaan!

Lähteet:

Ropponen, J., 1997: Joutsenon historia. Gummerus, Jyväskylä.

Vuori, Pertti, toim. 1979. Tulentallojain tarinoita. Joutsenon kotiseutuyhdistyksen julkaisu n:o 1. Etelä-Saimaan Kustannus oy, Lappeenranta.

Vuori, P., 1981: Tulentallojain tarinoita II. Joutsenolainen kotiseutulukemisto 1720- luvulta 1860-luvulle. Joutsenon Kotiseutuyhdistyksen julkaisu n:o 2. Paino-Verho Ky, Lappeenranta.

Ylönen, A., 1957: Jääsken kihlakunnan historia I – Vuoteen 1700. Jääsken kihlakunnan historiatoimikunta. Forssan Kirjapaino Oy, Forssa.