August Väärän perill. Kiesilän kauppa

Väärän kauppa, August. Väärän perill. pääliike  Suomenniemen kirkonkylässä
-myytin elintarvikkeita, maataloustarvikkeita ym. Sekatavarakauppa.
-useita sivuliikkeitä, mm. Kauriansalmessa, Karkauksessa, jossa Rouvinen kauppiaana
-Kiesilänkylän kauppa alkoi 1930 luvulla
-kaupanhoitajat: Nenonen, Määttänen, Oiva Huuhilo, Aili Saalasti
Aili Saalasti osti kaupan 1970 luvulla, ja myi kaupan 1986
Asta Saalasti jatkoi kaupanhoitajana
Kun kauppa loppui, niin Suomenniemen Säästöpankki osti kiinteistön ja sinne muutti Säästöpankin Kiesilän sivukonttori.

Jouko Laamon kauppareissu Ailin kauppaan:
Jouko_Laamo_kaupassa

_______________________________________________________________

Juttelua Eeva Korpisalon kanssa  27.9.2011. Mukana oli myös Esko Korpisalo.
Puhuimme kaupanteosta. Juttuseurana ja muistiinpanojen tekijänä toimi Pirjo Lindberg.

Väärän kauppa
Kiesilään tuli 1930-luvulla Väärän kauppa. Kaupparakennus ei ehtinyt valmistua kesäksi, mutta kauppaa harjoitettiin jo kesällä, Ristolan aitassa. Sieltä sai ostaa mm. ruokatarvikkeita, sokeria, suolaa ym. Eeva muistaa, että aitta-kaupasta ostettiin sikuria. Hän muistaa edelleen sinisen pitkänomaisen paketin, jossa oli teksti: Pietarsaaren Sikuritehdas. Kaupparakennus valmistui 1938 ja sinne kyläläiset saivat myös postinsa. Ja postia voi myös lähettää sieltä muualle. Posti jaettiin myös tuolloin pyhänä, ja kaupan ollessa suljettuna, posti vietiin Kiesilän tupaan. Eeva muisteli, että ensimmäinen kaupanhoitaja oli nimeltään Einari Nenonen. Kerran postia noutamaan mentyään Eeva toimi Nenosen pyynnöstä pikkuposteljoonina. Ristolaan piti saada heti tärkeä, juuri saapunut kirje toimitetuksi, sitä kuulemma isäntä oli kovasti odottanut. Eeva vei kirjeen perille ja otti sitten vasta kotitaloon tulevan postin. Nenonen oli ottanut paperia ja kiertänyt sen tötteröksi. Sen hän täytti mansikkakaramelleilla ja antoi palkaksi postin viemisestä.  Karamellit olivat ihanan makuisia ja Eeva ajatteli pitää ne itsellään, että voisi myöhemminkin niillä herkutella, mutta mummo sanoi, että niitä on tarjottava myös muille. Mansikkaisen maun muistaa Eeva vieläkin. Kaupassa oli myytävänä myös muita makeisia, mm. Tervaleijona-pastilleja ja Paavo Nurmi-pastilleja. Myös limonadi oli lasten mieleen.
Nenosen jälkeen kaupanhoitajaksi tuli Kanneljärveltä kotoisin oleva Väinö Määttänen. Hän oli lupsakka ja hauska, kova iskemään tarinaa, iloinen. Narrasipa kylän opettajan, Hilja Ruohosen vaimokseen. Eevasta oli hauska hakea postia ja käydä pienillä kauppa-asioilla. Siinä samalla hän kävi Kiesilän Lahja-tätiä katsomassa ja tämän kanssaan juttelemassa. Kerran siellä ollessaan tulivat Risto ja Määttäsen Timo siihen ja alkoivat silmät loistaen kertoa, että olivat saaneet Väinöltä kuivattuja torakoita. Ja ne sitten kuulemma olivat hyviä. Lahja oli alkanut kysellä, miltä ne torakat olivat näyttäneet. Selvisi, että pojat olivat saaneet rusinoita maistaakseen. Määttäset asuivat kaupan yläkerrassa.
Määttäsen seuraaja oli Oiva Huuhilo Lylyksestä. Aili Saalasti oli ensin apulaisena Oiva Huuhilolla ja sitten myymälänhoitajana. Aili osti kaupan 1973 ja piti sitä eläkkeelle siirtymiseensä asti.
Ailin kauppa oli auki kelloon niin tarkasti katsomatta. Aili oli varsin seuranhaluinen ja kiinnostunut ihmisistä ja hän tiesi tarkkaan, mitä kylällä tapahtui. Kesällä kauppa oli täynnä väkeä varsinkin postintuloaikoina. Jos oli hiljaisempaa, Aili pyysi vielä viipymään: ”Älä pidä kiirettä, haastellaan vähän…”. Eeva kertoi olleensa ruokaa laittamassa vierailleen. Jotakin ruokatavaroista puuttui ja Eeva antoi ostoskorinsa tuttavaperheen isännälle ja pyysi tätä käväisemään kylän kaupassa. Isännän palattua ostoksilta Eeva kysyi, mikä nyt on niin hauskaa, kun miestä nauratti se kaupassakäynti. Mies sanoi, että Aili oli pannut parastaan, että olisi saanut selville, kuka ostostentekijä on. Mies oli päättänyt, ettei kerro mitään itsestään. Seuraavalla kerralla, kun Eeva meni kauppaan, Aili kysyi, kuka se komea mies oli, joka kävi kaupassa sinun ostoskorisi kanssa. Kun kauppakeskustelumme oli menossa, Päiviö Korpisalo tupsahti tupaan. Kysyin häneltä, mitä Ailin kauppa hänelle tuo mieleen. Päiviö sanoi, että sen, kun Aili otti makkarapötkön käteen ja kysyi miten paljon laitetaan. Samaan tyyliin myytiin juusto.

 

Aili Saalasti

 

 

Kommentointi on suljettu.