Karpofin ja Hollosen kauppa

Juttelua Eeva Korpisalon kanssa  27.9.2011. Mukana oli myös Esko Korpisalo.
Puhuimme kaupanteosta. Juttuseurana ja muistiinpanojen tekijänä toimi Pirjo Lindberg.

Karpofin kauppa (osoite nykyinen Hakamäentie 11)
Eeva muisti Karpofin kaupan. Hän ei muistanut tarkalleen, mitä kaupassa myytiin, sen kuitenkin, ettei kaupassa myyty ruokatavaraa. Karpof oli naimisissa Jurvasen emännän siskon, Alma Heikan, kanssa. Karpofin kuoltua Alma jäi Kiesilään, Jurvasille asumaan.

Hollosen kauppa
1930-luvulla muuttivat Holloset kauppiaiksi samaan taloon, jossa Karpofit olivat aiemmin toimineet. Eevalle on Hollosen perhe jäänyt mieleen, koska heillä oli Eevan ikäluokkaa oleva tytär, Kerttu. Kerttu oli sievä. Hänellä oli pitkä, kihara tukka, muistaa Eeva. Hollonen itse puhui hyvin murtaen suomea.
Kaupan oven yläpuolella oli teksti HOLLOSEN PUKU-JA LYHYTTAVARAKAUPPA. Varsinaisia kaupan aukioloaikoja ei ollut. Kun kauppias oli muualla, oli lappu ovessa esim. olen kalalla – tulen tunnin kuluttua. Kun kauppahuoneeseen astui sisälle, ovessa kilahti kello. Kauppias Kaarlo Hollonen itse tuli asunnon puolelta palvelemaan asiakasta. Kauppa oli isohko huone, jossa oli tulijan vastapäätä tiski. Sen lasikannen läpi näki kaikenlaista pikkutavaraa: ompelutarvikkeita, nauhoja, lankarullia jne. Yhdellä seinustalla oli hyllyillä kangaspakkoja ja seinän vierustalla tanko, jossa oli ripustimissa vaatteita. Joskus harvoin Rouva Ida Hollonen tuli palvelemaan, varsinkin silloin, kun kauppias viipyi kauppatavaran hankkimisreissuillaan. Kauppias pyrki saamaan myytäväksi asiakkaittensa kyselemiä tavaroita. Sodan jälkeen, kun oli yleisesti vaikea saada kaupoista mitään, muistaa Esko Korpisalo enonsa, Oskarin, ostaneen Hollosen kaupasta puvun. Hollosen kaupan asunto-puolelle muutti myöhemmin Antti Saalasti äitinsä kanssa.