KYLÄAVUKSI

Kyläavuksi -hanke on päättynyt. Työllistämisen jatkomahdollisuudet selviävät kevään 2017 aikana. 

Kyläavuksi – hankkeen tavoitteet                                                                              Tavoitteena oli maaseudun työllisyyden lisääminen ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen aktivoimalla työllistettyjä henkilökohtaisella työelämän polutuksella sekä lyhytkoulutuksella ja koulimalla yhdistyksistä työnantajia sekä pilotoimalla alueellisia palvelukeskuksia.

Kyläavuksi -hankkeet toimenpiteet                                                     Yhdistyksiä opastettiin  tukityöllistämään palkkatuella pitkäaikaistyöttömiä kyläavustajiksi tekemään asuinalueiden yhteisiä töitä ja auttamaan asukkaita (erityisesti ikäihmisiä) ei ammattitaitoa vaativien arjen askareiden hoidossa.

Kyläavustajaksi palkatuille työllistetyille tarjottiin henkilökohtaista työelämän polutusta face to face sekä kullekin soveltuvaa lupakortti- ja lyhytkoulutusta työelämävalmiuksien parantamiseksi. Yrittäjyydestä kiinnostuneet ohjattiin paikallisten elinkeinoyhtiöiden yritysneuvontaan. Asuinalueilla, jossa kyläavustajatoiminta oli jo vakiintunutta, kyläavustajalle voitiin ottaa työpariksi työkokeilija.

Kyläavustajan työtehtävät                                                               Kyläavustajien työtehtävät vaihtelivat alueittain, mutta olivat pääasiallisesti pihatöitä (haravointi, kukkapenkkien ja istutusten hoito, nurmikonleikkuu, lumityöt) sekä kyläalueiden ja kylätalojen ympäristön siistimistä, polttopuiden pilkkomista ja pinoamista, tiedotteiden jakamista sekä avustamista kylätapahtumien järjestämisessä. Töistä n. 80 % oli kylän omia töitä ja n. 20 % palvelua lähinnä ikäihmisille.                                                 

Henkilökohtainen työelämän poluttaminen                                         Henkilökohtainen polutus toteuttiin jokaisen työllistetyn osalta yksilöllisenä tukena, jossa työvalmentajan ja työllistetyn välisten tapaamisten lisäksi työllistettyjä avustettiin mm. työhakemusten teossa ja cv:n päivityksessä.

Työllistettyjen kyläavustajien työmarkkinavalmiuksia  kehitettiin tarjoamalla heille lupakortti- ja lyhytkoulutuksia, järjestämällä kyläavustajien ja työnantajayhdistysten yhteisiä koulutuksia sekä tarjoamalla vertaistukea (yhteiset koulutustilaisuudet, tapaamiset ja WhatsApp-ryhmät).

Poluttamisen välineet:                                                                                Valmiuksien kartoittaminen

  • Vkehityskeskustelut
  • osaamiskartoitus
  • urasuunnitelma
  • lupakortti- ja lyhytkoulutukset

Harjoitteluun ohjaaminen

  • yhteys työnantajiin
  • työmarkkinavalmiudet

Työhönvalmennuspalvelut

  • yleiset koulutukset
  • työmarkkinavalmiudet

Jokaisen työllistetyn kyläavustajan kanssa henkilökohtainen työvalmennus  alkoi työhaastattelutapaamisesta ja jatkui työhön perehdytyksellä. Työvalmentaja tapasi työlistetyn työllistämisjakson aikana vähintään 3 kertaa (alkukartoitus, väliarviointi ja päättökeskustelu).

Alueelliset palvelukeskukset -pilotointi                                   Lappeenrannan Joutsenossa, Nuijamaalla ja Ylämaalla kokeiltiin palvelukeskusajatusta järjestämällä Ylämaalla  asukkaille jaksottaista opastusta tietotekniikan käyttössä sekä järjestämällä jokaisella alueella yhden teemallisen päivän yhteistyökumppaneiden kanssa.

SAAVUTETUT TULOKSET

Kyläavustajatoimintamalli                                                                          

Malli tarjosi erityisesti maaseudun pitkäaikaistyöttömille mahdollisuuden työllistyä läheltä käsin mikä helpotti työllistymistä sellaiselle, joka asuu syrjäseudulla ilman omaa kulkuvälinettä ja jossa ei ole julkista liikennettä.

Malli tarjosi työllistetyille pitkäaikaistyöttömille myös työelämän valmennusta kasvokkain sekä työnantajina toimiville yhdistyksille niiden tarvitsemaa tukea ja opastusta sekä lisäksi valmiin lomakkeiston työllistämiseen.

Kyläavustajatoiminnan myötä löytyi 3. sektorin yhdistyksistä uusia työnantajia ja samalla  löytyi uusia työmahdollisuuksia (tekemättömät pirstaleiset työt).

Yhteistyöverkosto, alueelliset palvelukeskukset  

Maaseudun ongelmia (vinoutunut ikärakenne, puuttuvat palvelut, pitkät välimatkat palveluihin ja työllistämistoimenpiteisiin) ei pysty kylä yksinään ratkaisemaan, vaan siihen tarvitaan useamman yksityisen ja julkisen toimijan kumppanuutta. Kyläavuksi hankkeessa rakennettiin kumppanuusverkosto (Eksote, Te-palvelut, TYP, muut työllisyystoimijat, yrittäjät, muut 3. sektorin yhdistykset), joka yhdessä toimien pystyi tarjoamaan maaseudun asukkaille työllisyyttä ja palveluja.

Määrälliset tulokset 

  • 6 työkokeilijaa/harjoittelijaa
  • 3 työpaikkaa jäi täyttämättä työosoitusten puutteen vuoksi
  • 3 työkokeilupaikkaa jäi täyttämättä työkokeilijoiden osoitusten puutteen vuoksi
  • 5 kyläavustajaa etsinyttä yhdistystä luopui hausta te-palvelujen pitkien käsittelyaikojen vuoksi

Määrällisten tulosten saavutettavuuteen vaikuttivat työllistämisprosessin pitkät käsittelyajat (esim. elinkeinollisuustutkinta useita kuukausia) sekä työosoitusten väheneminen (työosoituksia yhteen avoinna olevaan työpaikkaan ei yhtään tai 1-2).  Pitkän käsittelyprosessin useampi yhdistys keskeytti haun mm siitä syystä, että akuuttitarve ehti mennä ohi ennen kuin käsittely eteni työpaikan hakuun asti.  Syksyn alussa loppuneet työllistämisrahat rajoittivat myös rekrytointien määrää.

Loppuraporttiin voit tutustua tästä

Palaute kyläavustajakyselystä yhdistykset                                                                      Palaute kyläavustajakyselystä viranomaiset                                                                  Palaute kyläavustajakyselystä kyläavustajat