STEA

Nuorten kyvyt käyttöön (osa Ray:n Paikka auki -ohjelmaa)

Etelä-Karjalan Kylät ry kumppaneineen (Kymenlaakson Kylät ry sekä Lemin ja Vuoksen 4H) sai Ray:n Paikka auki -ohjelmasta rahoituksen vaikeasti työllistyvien nuorten työllistämiseen. Kukin hankekumppani voi työllistää yhden nuoren vuodeksi kerrallaan (Etelä-Karjalan Kylät ry; Sanderi Sihvo, Kymenlaakson Kylät ry; Saija Pesonen, Lemin 4H; Antti Kaipiainen ja Vuoksen 4H; Noora Lambert).

Etelä-Karjalan Kylät ry:n rekrytoima nuori, taipalsaarelainen Sanderi Sihvo sai tuntuman yhdistystoimintaan heti aloitettuaan työnsä osallistumalla yhtenä opastajana Etelä-Karjalan Kylät ry:n Ylämaan asukkaille tarjoamaan ”varttuneemman väen atk-ohjaukseen” Ylämaatalolla.  Useampi opastukseen osallistunut  sai nauttia Sanderilla olevasta ”hiljaisesta” atk-osaamisesta.

Nuorten kyvyt käyttöön -hankkeen tavoitteena on tarjota vaikeasti työllistyville, ilman tutkintoa oleville alle 30 -vuotiaille nuorille mahdollisuus lisätä työelämän valmiuksia, löytää pontta koulutukseen hakeutumiseen sekä tutustua yhdistyskentän monialaiseen toimintaan sijoittamalla heitä kolmannen sektorin tarjoamille työmarkkinoille.

Toimenpiteet

Maakunnallisten kyläyhdistysten töiden lisäksi nuoret  työskentelevät määräajan (3-4 kuukautta) muiden kolmannen  sektorin yhdistysten työtehtävissä työnkiertoperiaatteella tavoitteena saada mahdollisimman monipuolinen  työkokemus yhdistystoiminnasta. Nuoret aloittavat työnsä perehdyttämisjaksolla maakunnallisissa kyläyhdistyksissä. Lemin ja Vuoksen 4H -yhdistykset sijoittavat nuoret omiin työtehtäviinsä.

Jokaisella nuorella on toteuttajakumppanin työyhteisömentori, joka tekee työllistetylle nuorelle henkilökohtaisen työhön perehdyttämissuunnitelman, tapaa nuoria säännöllisesti, tarvittaessa työskentelee nuoren työparina ja jolle nuoret raportoivat työstään säännöllisesti.   Kussakin kyläyhdistyksessä, jonne nuori sijoitetaan, on myös oma vastuuhenkilö (kylämentori), jolla on halussa oman alueensa toimintamuodot ja hän perehdyttää ja ohjaa työllistettyä nuorta.

Nuorten työ kussakin paikassa suunnitellaan ja sovitaan kirjallisesti yhdessä työn tarjoajan, nuoren ja toimijakumppaneiden kanssa. Työllistettävät nuoret pitävät työpäiväkirjaa, johon kirjaavat tekemänsä työt, omat ajatuksensa, mahdolliset kehittämisideat jne.  Kunkin työjakson päätteeksi päämentori (Etelä-Karjalan Kylät ry:n mentori) haastattelee nuoren ja työnantajana toimivan yhdistyksen ja tulokset kirjataan ylös. Jokaisen työjakson päätteeksi laaditaan nuoren kanssa yhdessä raportti.

Etelä-Karjalassa työnkiertoa toteutetaan myös maakunnallisen kyläyhdistyksen ja kumppaneina toimivien 4H -yhdistysten kesken.

Nuoret osallistuvat kummassakin maakunnassa kyläyhdistysten hallintokoulutukseen ja nuorille voidaan tarjota yhdessä sosiaali- ja terveysalan kanssa mm. ohjausta työskentelyyn ikäihmisten kanssa (muistisairaan kohtaaminen, ulkoilutusapu yms.). Nuorten työnteko ohjattuna on jo sinällään työssäoppimista.

 Tulokset ja vaikutukset:

Toiminnan tuloksena palkatut nuoret ovat saaneet vuoden aikana kolmannen sektorin tarjoaman monipuolisen työkokemuksen monesta eri työstä aivan toisella tavalla kuin työskentelemällä yhdessä kapeasektorisessa työssä.  Monialainen työkokemus voi toimia hyvänä ponnahduslautana nuorelle hänen miettiessään mahdollista ammatillista koulutusta mm.

Myös kolmas sektori voi toiminnan myötä saada nuorempaa työvoimaa ja osaamista, sillä on tunnettu tosiasia, että kolmannen sektorin toiminta on ikääntymässä.  Lisäksi kolmas sektori, joka perinteisesti on toiminut talkootyön ja vapaaehtoistyön varassa. oppii toiminnan myötä myös työnantajana toimimista.

Kumppanit siirtävät toteutuksessa nuorten työllistämisestä saadut hyvät käytännöt jokaisen kumppanin käyttöön ja voimavaraksi.  Toteutuksen työn kiertomalli siirtää hyviä käytäntöjä useiden eri toimijoiden käyttöön.

Seuranta ja arviointi:

Nuorten työ kussakin paikassa suunnitellaan yhdessä työn tarjoajan, nuoren ja toimijakumppaneiden kanssa. Työllistettävät nuoret pitävät työpäiväkirjaa, johon kirjaavat tekemänsä työt, omat ajatuksensa, mahdolliset kehittämisideat jne.

Kunkin työjakson päätteeksi päämentori haastattelee nuoren ja työnantajana toimiva yhdistyksen tulokset kirjataan ylös (palaute ja arviointi).  Kunkin työjakson päätteeksi laaditaan toteutuksesta yhdessä raportti, jonka perusteella tehdään toteutuksen ja kehittämisen arviointi).

Viestintä:

Toteutuksen sisäinen viestintä hoidetaan sähköisesti hanketoteuttajien kesken ja toteuttavat sekä nuoret  tapaavat yhdessä säännöllisesti.  Myös nuorille järjestetään yhteisiä tapaamisia vertaistukena.

Ulkoisessa viestinnässä kullakin toimijalla on varsin kattavat viestintäverkostot omassa toimintaympäristöissään ja niitä hyödynnetään säännöllisesti. Toimijat pitävät erillisiä ja yhteisiä informaatiotilaisuuksia sekä tiedottavat medialle säännöllisin väliajoin.

Nuoret työntekijät opettelevat pitämään blogia tai vlogia, jossa he kertovat miten heidän työpestinsä etenee. Nuorille on myös sosiaalisen median käyttö helppoa eli he voivat viestiä myös Twitterin, Instagramin, Facebookin yms. avulla. Samalla yhdistysten viestinnän muodot laajenevat myös muihin kuin perinteisiin menetelmiin. Samalla he pystyvät perehdyttämään mentoreitaan sosiaalisen median käyttöön.

Nuorten kyvyt käyttöön
(RAY)”Nuorten kyvyt käyttöön” – hankeen työntekijä Sanderin blogi

 

 

.

 

 

 

 

 

 

 

.