Kylätoiminta kehittää maaseutua vuosittain sadoilla kehittämishankkeilla ja vapaaehtoistyöllä. Julkiset varat, huomattava osa yksityisiä varoja ja talkootyö muodostavat hankkeiden usean kymmenen miljoonan euron yhteisarvon. Hallitusohjelman periaatteiden mukaisesti julkishallinnon ja kolmannen sektorin on välttämätöntä saada uusia, yhteisiä toimintamuotoja, mutta se ei onnistu varoja vähentämällä. Kylätoimintaan kohdistuvaa politiikkaa on nykyaikaistettava.
Kylätoiminnan vahvistaminen sekä kunnan ja kylien välisen suhteen järjestäminen on entistä ajankohtaisempaa kuntien lukumäärän vähentyessä. Maaseudun asukkaiden elinolot heikkenevät etenkin niissä kuntaliitoksissa, joissa laajat maaseutualueet muodostavat uuden suurkunnan keskuskaupungin kanssa. Haasteista selvitään paikallisen kehittämistyön avulla, toteuttamalla uusia työtapoja ja tuotteistamalla lähipalveluja. Palvelut on mahdollista turvata lähellä palvelujen tarvitsijoita.
Kylätoiminta on jo kehittänyt rakenteitaan ja pystyy toimimaan varteenotettavana yhteistyökumppanina julkisen sektorin kanssa. Suomen Kylätoiminta ry ehdottaa yhteistyösopimusta valtiovallan kanssa, jossa kylätoiminnan valtionapua korotettaisiin vuosittain 300 000 euroa. Yhteistyösopimuksessa sovitaan lähipalvelujen tuottamiseen liittyvistä tehtävistä, mihin kylätoiminta yhdessä sen 19 maakunnallisen kyläyhdistyksen kanssa sitoutuvat.
Ehdotettu sopimusmenettely hyödyttää niin kunta- kuin valtiontalouttakin, koska sillä saadaan uusia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen ja mobilisoidaan yksityistä työtä ja rahaa kehittämistyöhön. Sopimus auttaa kylätoiminnan osaavan henkilöstön pysymistä kehittämistehtävissä. Nämä toimenpiteet vievät eteenpäin hallitusohjelman kohtia, joissa tavoitellaan kansalaistoiminnan vahvistamista. Menettelytapa vahvistaa lähidemokratiaa, tuo asukkaiden äänen vahvemmin esille ja edistää paikallista vastuunkantoa yhteisistä asioista.
Eduskunnan ansiosta kylätoiminnalle on myönnetty valtionapua vuodesta 2003 alkaen. Kasvava valtionapu on vahvistanut kylätoimintaa; rekisteröityjä kyläyhdistyksiä on nyt 2 990, voimassa olevia kyläsuunnitelmia 2 150 ja kylien hankerahoituksen kokonaisarvo 45 milj. euroa. Toisaalta valtioavun suunta on nyt alaspäin. Hallituksen esitys vuodelle 2013 on vain 850 000 euroa eli 200 000 € vähemmän kuin tänä vuonna. Suomen kylätoiminta ry vaatii kylätoiminnan valtionavun vaiheittaisen kasvun jatkumista myös seuraavina vuosina ja että kylätoiminnan valtionapuun osoitettaisiin 1 200 000 euroa eli 150 000 euron lisäystä vuoteen 2012 nähden.
Suomen Kylätoiminta ry:n (SYTY) käytännön toiminta painottuu valtakunnallisten, mutta paikallisesti toteutettavien verkostohankkeiden suunnitteluun. Käytännön toteuttajat alueilla ovat maakunnalliset kyläyhdistykset ja näiden kokoamat toimijaverkostot. Toiminnalla luodaan uusia paikallisia, asukkaiden voimavaroja hyödyntäviä palveluja, joita Suomen Kylätoiminta ry on kehitellyt isoilla verkostohankkeilla. Toimijaverkoston turvaaminen ja ylläpito edellyttää kuitenkin valtionavun korottamista.