![](\"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kanava\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2011\/10\/karhusjarvi2_1.jpg\")
<\/a><\/p>\nKarhusj\u00e4rvi sijaitsee Lappeenrannan kaupungin it\u00e4osassa noin 10 km keskustasta Karhusj\u00e4rven ja Rasalan kylien v\u00e4liss\u00e4 ja kuuluu Viipurinlahteen laskevan Juustilanjoen vesist\u00f6alueeseen. Karhusj\u00e4rven laskujoki on Mustajoki, joka laskee Juustilanjokeen ja edelleen Viipurinlahteen.<\/p>\n
J\u00e4rvi on pinta-alaltaan 138,6 hehtaaria ja sen keskisyvyys on noin 1,5 m ja syvimmilt\u00e4 kohdin noin 2 metri\u00e4. J\u00e4rven vedenpintaa on laskettu 50 cm vuonna 1865. Vedenpinnan laskuista johtuen j\u00e4rven ymp\u00e4rille on syntynyt vesij\u00e4tt\u00f6 maa-alueita 15,5 hehtaaria. J\u00e4rven rannat ovat matalia sek\u00e4 mutapohjaisia ja veden virtaus j\u00e4rvest\u00e4 loppuu pienen kev\u00e4ttulvan j\u00e4lkeen juhannuksen tienoilla.<\/p>\n
Mataluutensa ja sijaintinsa sek\u00e4 pienen veden virtaamansa vuoksi j\u00e4rvi on vuosien saatossa rehev\u00f6itynyt. Sen ekologinen tila on heikentynyt liian rehev\u00f6itymisen my\u00f6t\u00e4 ja happikato uhkaa talvisin j\u00e4rven kaloja. Viimeisin paha kalakuolemia aiheuttanut talvi oli vuonna 2009. Silloin kuoli paljon s\u00e4rkikaloja ja suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 isoja haukia happikadon vuoksi. Kaloja kuoli happikatoon my\u00f6s talvella 2011.<\/p>\n
J\u00e4rven virkistysk\u00e4ytt\u00f6 on my\u00f6s v\u00e4hentynyt parhaimmista p\u00e4ivist\u00e4 liki minimiin. Et\u00e4\u00e4mm\u00e4lt\u00e4 katsottuna j\u00e4rvi n\u00e4ytt\u00e4isi lainehtivan vapaana, mutta kun menee soutelemaan, airot tarttuvat hein\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 tekee soutamisen hankalaksi. J\u00e4rven veden vallanneet \u00e4rvi\u00e4, ruttolehti ja karvalehti ovat kasveja, jotka t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t j\u00e4rven veden, mutta eiv\u00e4t nouse kuitenkaan veden pinnan yl\u00e4puolelle. J\u00e4rven pohja on niin rehev\u00f6itynyt, ett\u00e4 se ruokkii itse itse\u00e4\u00e4n, vaikka ulkopuolista kuormitusta ei juuri olisi.<\/p>\n
Edell\u00e4 mainituista syist\u00e4 j\u00e4rvell\u00e4 ei ollut oikein mit\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 eik\u00e4 toimintaa ja kalastuskunnankin toiminta oli loppunut. Siksi Pentti Huotari p\u00e4\u00e4tti kutsua koolle kokouksen 25.4.2003 Karhusj\u00e4rven Er\u00e4n mets\u00e4stysmajalle. Kokouksen aiheina olivat Karhusj\u00e4rven osakaskunnan toiminnan aloittaminen uudelleen ja j\u00e4rven kunnon parantaminen. Paikalle oli kutsuttu Lappeenrannan ymp\u00e4rist\u00f6toimen edustajina Minna Kuorttinen ja Paul Den Oude. Kokoukseen otti osaa kaikkiaan 18 henkil\u00f6\u00e4. Kokouksen aluksi limnologi Oude kertoi Karhusj\u00e4rven ekologisen tilan kartoitus- ja kunnostusprojektista. Hankkeen hakijana on Lappeenrannan kaupunki, yhteyshenkil\u00f6n\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6johtaja Ilkka R\u00e4s\u00e4nen. Hankkeen tavoitteena on laatia toteutuskelpoinen kunnostusohjelma Karhusj\u00e4rven tilan parantamiseksi. Ohjausryhm\u00e4\u00e4n haluttiin kaksi Karhusj\u00e4rven osakaskunnan edustajaa mukaan. Kokouksen koollekutsuja oli valittu kokouksen puheenjohtajaksi. Kokouksen puheenjohtaja oli jo selvitt\u00e4nyt aiemmin, ettei j\u00e4rvell\u00e4 viime vuosina ole ollut mit\u00e4\u00e4n toimintaa, joten kokouksessa p\u00e4\u00e4tettiin perustaa uusi hoitokunta. Hoitokuntaan valittiin 6 henkil\u00f6\u00e4, jotka valitsivat keskuudestaan toimihenkil\u00f6t. Lappeenrannan kaupungin ymp\u00e4rist\u00f6toimen vet\u00e4m\u00e4\u00e4n Karhusj\u00e4rvihankkeen ohjausryhm\u00e4\u00e4n valittiin kaksi edustajaa: Pentti Huotari ja Esa Lankinen. T\u00e4st\u00e4 kokouksesta ja sen tekemist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 katsotaan saaneen alkunsa Karhusj\u00e4rven kunnostushanke. Olihan sit\u00e4 yritetty jo aikaisemminkin kunnostaa heikoin tuloksin, mutta yht\u00e4 kaikki, jokainen varmasti on yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 puhdas ja hyvinvoiva j\u00e4rvi on kaikkien hy\u00f6dyksi.<\/p>\n Aloitetaan Karhusj\u00e4rven kunnostustoimet.<\/p>\n 7.3.2003 pidettiin ensimm\u00e4inen ohjausryhm\u00e4n kokous (Karhusj\u00e4rvi KJ03-projektiehdotus). Paikalla olivat:<\/p>\n P\u00e4ivi Pylkk\u00f6 oli keskustellut aikaisemmin ymp\u00e4rist\u00f6toimen johtaja R\u00e4s\u00e4sen kanssa Karhusj\u00e4rven huonosta tilasta eli kalakuolemista, j\u00e4rven umpeen kasvamisesta ja kyl\u00e4l\u00e4isten yhteisest\u00e4 huolesta eli j\u00e4rven kohtalosta. P\u00e4\u00e4tettiin l\u00e4hte\u00e4 johtaja Ilkka R\u00e4s\u00e4sen johdolla selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 voitaisiin asialle tehd\u00e4.<\/p>\n Karhusj\u00e4rven vesialueosakaskunnan hoitokunnan j\u00e4rjest\u00e4ytymiskokous pidettiin Saimaan ladun majalla Karhusj\u00e4rven rannalla 6.5.2003. Puheenjohtajaksi valittiin Pentti Huotari, varapuheenjohtajaksi Esa Lankinen ja sihteeriksi Osmo Mikonsaari. Hoitokunnan muiksi j\u00e4seniksi valittiin Jari Toivanen, Markku Toivanen, Pauli Heimala ja Esa Repo. Puheenjohtaja selosti j\u00e4rvelle teht\u00e4v\u00e4\u00e4 kunnostushankesuunnitelmaa. P\u00e4\u00e4tettiin j\u00e4\u00e4d\u00e4 odottelemaan ymp\u00e4rist\u00f6toimen yhteydenottoa ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 sen mukaisesti jatkosta.<\/p>\n Lappeenrannan ymp\u00e4rist\u00f6toimi oli aloittanut Karhusj\u00e4rven kunnostushankkeen tutkimukset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Kunnostushankkeen nimeksi tuli Karhusj\u00e4rven ekologisen tilan kartoitus- ja kunnostusprojekti, jonka tunnus on KJ03. Projektin tavoitteena on laatia Karhusj\u00e4rven tilan parantamiseksi toteutuskelpoinen kunnostusohjelma:<\/p>\n Karhusj\u00e4rven suurimmat ongelmat ovat:<\/p>\n Kunhan kaikki suunnitellut tutkimustulokset saadaan tehdyksi ja analysoidyksi, p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n mit\u00e4 ja miten kunnostus varsinaisesti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Kunnostusvaihtoehdot (osittain)<\/p>\n 12 kunnostusvaihtoehdosta kolme todettiin sellaiseksi, mit\u00e4 voitaisiin suositella k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteutettavaksi:<\/p>\n Huomioitavaa on, ett\u00e4 kaikki n\u00e4m\u00e4 toimenpiteet v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t j\u00e4rven sis\u00e4ist\u00e4 kuormitusta. Tietenkin on huolehdittava t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ulkoisen kuormituksen v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 kohdista oli hyv\u00e4 jatkaa j\u00e4rven kunnostusta hankkeen eteenp\u00e4inviemiseksi. Tehtiin monia eri tutkimuksia ja kokeita veden laadusta sek\u00e4 pohjalla makaavasta hein\u00e4m\u00f6ss\u00f6st\u00e4 ja sen poisnostosta. Ymp\u00e4rist\u00f6toimi laati kunnostussuunnitelmat. Ensimm\u00e4iseksi p\u00e4\u00e4tettiin hakea lupa pohjapadon ja patopenkereen rakentamiseksi laskuojaan, koska t\u00e4ll\u00e4 saataisiin pysym\u00e4\u00e4n j\u00e4rven pinta oikeassa korkeudessa kes\u00e4nkin aikana. Sellainenkin ilmi\u00f6 esiintyi, ett\u00e4 vett\u00e4 valui suon kautta pois, vaikka laskuoja oli kuiva.<\/p>\n Ensimm\u00e4inen lupahakemus pohjapadon ja patopenkereen rakentamiseksi l\u00e4hetettiin It\u00e4-Suomen ymp\u00e4rist\u00f6lupavirastoon Kuopioon 15.12.2004. Lupahakemukseen piti antaa kahteen otteeseen lis\u00e4selvityst\u00e4 asioista koskien j\u00e4rven tilaa ja ymp\u00e4rill\u00e4 olevia maanomistajia ja heid\u00e4n etujaan. Pidettiin kokouksia ja annettiin lis\u00e4selvityksi\u00e4 pyydettyihin asioihin.<\/p>\n Lupap\u00e4\u00e4t\u00f6s tuli Kuopiosta 30.5.2007: ”Voitte rakentaa patopenkereen ja pohjapadon veden korkeuden s\u00e4\u00e4t\u00e4miseksi korkeuteen alivesi 59,15 m, kun noudatetaan tarkasti lupaehtoja.” Pato rakennettiin kev\u00e4ttalvella 2008 Geosaimaan laatimien rakennuskuvien mukaisesti. Urakoitsijana toimi maansiirto Talonpoika. Pato valmistui maaliskuussa 2008. Kes\u00e4ll\u00e4 osakaskunnan hoitokunnan j\u00e4senet valoivat varsinaisen patorakenteen reunavalut ja patokynnyksen ja n\u00e4in katsottiin padon valmistuneen lopulliseen muotoonsa. Padon valmistumisen j\u00e4lkeen on pidetty kirjaa veden korkeudesta ja virtaamasta patokynnyksell\u00e4.<\/p>\n Huhtikuussa 2011 otettu pohjapadon kuva. Vesi virtaa reilusti yli patokynnyksen.<\/p><\/div>\n T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen j\u00e4\u00e4tiin seuraamaan tilannetta eli paraneeko tilanne j\u00e4rvell\u00e4. Runsaat kalakuolemat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2009 saivat kaikki her\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jotain t\u00e4ytyy asialle tehd\u00e4. Pidettiin kokous, jossa p\u00e4\u00e4tettiin ryhty\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, voisiko j\u00e4rven pohjalle tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 auttaisi etenkin talvella j\u00e4rve\u00e4 vaivaavaan happikatoon.<\/p>\n Karhusj\u00e4rvi-selvitysten (KJ03-projekti) mukaan tultiin sellaiseen loppup\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ett\u00e4 koska pohjapadon lupaehdoissa ei ole mahdollista nostaa vedenkorkeutta, vaan se on m\u00e4\u00e4r\u00e4tty 59,15 metriksi merenpinnasta, on vedenpinnan nostomahdollisuus suljettu pois. J\u00e4rven tyhjennys on my\u00f6s kyseenalainen hoitotoimenpide j\u00e4rven pienen valuma-alueen takia. Jos j\u00e4rvi kuivataan, sen luontainen t\u00e4yttyminen kest\u00e4isi useamman vuoden. Luontaisesti valumavesist\u00e4 t\u00e4yttyminen johtaisi heinittymiseen ja pusikoitumiseen eli todenn\u00e4k\u00f6isesti ei hyv\u00e4 tulos. Katsottiin, ett\u00e4 kuivausvaihtoehto ei ole toteutuskelpoinen. J\u00e4ljelle j\u00e4i pohjan osittainen puhdistaminen, mik\u00e4 lieneekin paras ratkaisu, jos se pystyt\u00e4\u00e4n vain toteuttamaan. T\u00e4h\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n osakaskunta p\u00e4\u00e4tti kokouksessaan ryhty\u00e4.<\/p>\n 8.5.2009 aloitettiin Lappeenrannan ymp\u00e4rist\u00f6toimen tiloissa johtaja Ilkka R\u00e4s\u00e4sen johdolla kokoukset. Hoitokuntaa edustivat Esa Lankinen, Pekka Heimala ja Osmo Mikonsaari. Tarkoitus oli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinot, mill\u00e4 j\u00e4rven pohja puhdistetaan n\u00e4ist\u00e4 kasveista (eli vesiruttoa, karvalehte\u00e4 ja \u00e4rvi\u00e4\u00e4 kasvavaa vedenpinnan alla olevaa hein\u00e4\u00e4), jotka aiheuttavat monenlaista vahinkoa j\u00e4rvelle ja sen vedelle. M\u00e4t\u00e4nem\u00e4ll\u00e4 ja lahoamalla ne ruokkivat tavallaan itse itse\u00e4\u00e4n, eiv\u00e4tk\u00e4 ne h\u00e4vi\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n, vaan niiden poistaminen vaatii j\u00e4re\u00e4t toimenpiteet.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen alkaa taas uusi jakso Karhusj\u00e4rven kuntoon saamiseksi. Toivotaan onnea ja menestyst\u00e4 yritykselle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kotij\u00e4rvemme Karhusj\u00e4rvi Karhusj\u00e4rvi sijaitsee Lappeenrannan kaupungin it\u00e4osassa noin 10 km keskustasta Karhusj\u00e4rven ja Rasalan kylien v\u00e4liss\u00e4 ja kuuluu Viipurinlahteen laskevan Juustilanjoen vesist\u00f6alueeseen. Karhusj\u00e4rven laskujoki on Mustajoki, joka laskee Juustilanjokeen ja edelleen Viipurinlahteen. J\u00e4rvi on pinta-alaltaan 138,6 hehtaaria ja sen keskisyvyys … Lue loppuun <\/a><\/p>\n\n
\n
\n
\n
<\/a>