{"id":2,"date":"2014-02-24T08:27:25","date_gmt":"2014-02-24T08:27:25","guid":{"rendered":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kangasvarsi\/?page_id=2"},"modified":"2014-02-24T10:29:10","modified_gmt":"2014-02-24T08:29:10","slug":"esimerkkisivu","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kangasvarsi\/","title":{"rendered":"Etusivu"},"content":{"rendered":"

JUHANNUS AATON AATTONA TOTEUTETTU TIEMILENILMAUS ONNISTUI YLI ODOSTUSTEN , JOTEN SIIT\u00c4 KIITOS KAIKILLE MARSSIIN OSALLISTUNEILLE JA ERITYISESTI LAPPEENRANNAN POLIISILLE HYVIN HOIDETUSTA OHJAUKSESTA JA MY\u00d6T\u00c4MIELISYYDEST\u00c4 ASIAAMME KOHTAAN<\/strong><\/p>\n

LUUM\u00c4EN-KANGASVARREN-JURVALAN HISTORIAA<\/strong><\/p>\n

Seutu, joka t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tunnetaan nimell\u00e4 Jurvala, oli aikaisemmin asiayhteydest\u00e4 riippuen joko Luum\u00e4ki tai Kangasvarsi. Luum\u00e4en kunnan ostettua 1960-luvulla Jurvalan kyl\u00e4st\u00e4 Mujon tilan maat asuntorakentamista varten seutukuntaa alettiin kutsumaan Jurvalaksi. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Jurvala koostuu useista eri kylist\u00e4, niinkuin Luum\u00e4ki tai Kangasvarsi aikoinaan.<\/p>\n

Seudun historia alkaa jo varhaisimmasta kivikaudesta, josta ovat todisteena Mujon ja Holman peltojen kivikautiset asuinpaikat. Tuolloin vesi lainehti Salpaussel\u00e4n etel\u00e4puolisilla alavilla pelloilla. Lis\u00e4ksi Kivij\u00e4rven rannoilla on useita kivikauden asuinpaikkoja, samoin Nuppolan alueella muinaisen Sel\u00e4nalaj\u00e4rven rannalla. Sielt\u00e4 on my\u00f6s kivikirvesl\u00f6yt\u00f6 Eerolan pellolta. Rautakaudesta kertovat keramiikkal\u00f6yd\u00f6t vanhoilta kyl\u00e4tonteilta ja rautainen nuolenk\u00e4rki Kivij\u00e4rven rannalta. Historialliselle ajalle tultaessa seudun merkkihenkil\u00f6ist\u00e4 poimittakoon vaikkapa kruununvouti Mats Multia Multialasta 1500-luvulta ja presidentti P.E.Svinhufvud itsen\u00e4isyyden ajalta muitakaan unohtamatta..<\/p>\n

Jurvalan laivaranta<\/strong><\/p>\n

Viime vuosisadan alkupuolella Jurvalasta kehittyi rautatien ja Kivij\u00e4rven ansiosta vilkas puutavarakaupan keskus, joka antoi ty\u00f6t\u00e4 hyvin monelle luum\u00e4kel\u00e4iselle. Jurvalan merkitys koko pit\u00e4j\u00e4n talousel\u00e4m\u00e4lle oli tuolloin hyvin merkitt\u00e4v\u00e4. Kivij\u00e4rven saha ja h\u00f6yrymylly oli aloittanut toimintansa. Jurvalan laivarantaan oli rakennettu kaksi suurta puutavaralaituria, joihin puutavaraliikkeiden lotjilla hinattiin halkolasteja. Ranta-aho Jurvalanm\u00e4ke\u00e4 my\u00f6ten oli t\u00e4ynn\u00e4 puutavaraa, halkoja ja propseja. Kymmenet hevoset rahtasivat halkokuormia Luum\u00e4en asemalle Pietariin, Viipuriin ja Helsinkiin l\u00e4hteviin juniin. Lis\u00e4ksi Kopran Puutavaraliikkeell\u00e4 oli oma varastonsa Holman rannassa.<\/p>\n

H\u00f6yrylaiva ”Hanhi” hoiti kolmesti viikossa matkustaja- ja tavaraliikennett\u00e4 Jurvalan laivarannasta Lemille. Muina p\u00e4ivin\u00e4 se hinasi viitt\u00e4 halkolotjaa, joihin kuhunkin mahtui v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 100 kuutiota puutavaraa. Apuna oli my\u00f6s ”Kurre” avustamassa hinauksessa, koska Kivij\u00e4rven Sahalle tuotiin my\u00f6s tukkilauttoja.<\/p>\n

Laivarannassa oli siihen aikaan Eljas Sunin kauppa, puutavaraliikemies ja kauppias Antti Huomolinin limonaditehdas sek\u00e4 jonkinlainen valokuvaamo ja tanssilava. Jurvalanm\u00e4ell\u00e4 Antin veli Taavetti piti majataloa, jossa lemil\u00e4iset usein odottelivat laivan tai junan tuloa. Majatalosta sai my\u00f6s soutuvenekyydin j\u00e4rven toiselle puolen. Autoliikennett\u00e4 kun ei siihen aikaan ollut . Syksyisin Lemin punaiset kuljetettiin laivalla Luum\u00e4en kautta markkinoille.<\/p>\n

Luum\u00e4en asemalla oli siihen aikaan kolme kauppaa ja muita elinkeinonharjoittajia. Askolassakin kuutostien varrella oli kaksi kauppaa.<\/p>\n

Pietarilainen huvilayhdyskunta<\/strong>.<\/p>\n

Salpaussel\u00e4n harjanne terveine havumets\u00e4ilmastoineen Kivij\u00e4rven rannalla hyv\u00e4n rautatieyhteyden p\u00e4\u00e4st\u00e4 Pietarista toi 1900-luvun alussa paljon huvila-asukkaita Luum\u00e4elle. Kymmenen loistokkaan pietarilaishuvilan yhdyskunta Jurvalassa oli suurin Karjalan kannaksen ulkopuolella olevista. N\u00e4ist\u00e4 komeista huviloista on vain viisi en\u00e4\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4. Kolme huvilaa on palanut ja kaksi suurinta, Lepolan ja Kivim\u00e4en huvilat on purettu taloudellisista syist\u00e4.<\/p>\n

Pietarilaisperheit\u00e4 asui my\u00f6s maalaistaloissa. Vuodesta toiseen he tulivat kes\u00e4nviettoon samoihin taloihin. Nuottasaari, jonka aatelisneiti n\u00e4yttelij\u00e4t\u00e4r Jekaterina Datskoff osti Rietu Kiurulta, j\u00e4i rakentamatta Ven\u00e4j\u00e4n vallankumouksen tultua v\u00e4liin.<\/p>\n

Huviloille saavuttiin kes\u00e4ksi palvelusv\u00e4en kanssa. He vaurastuttivat monella tavoin luum\u00e4kel\u00e4isi\u00e4, jotka myiv\u00e4t tuotteitansa huviloille. Lis\u00e4ksi tarvittiin paljon muuta apua ymp\u00e4ri vuoden.<\/p>\n

Lepolan harjulla nykyisell\u00e4 matonpesupaikalla oli Eugen Plinatuksen rakentama suuri huvilarakennus, jonka pihapiiriss\u00e4 oli kolme pienemp\u00e4\u00e4 huvilaa. Rannassa uimalan kohdalla oli yksi niist\u00e4, Rantahuvila. Rakennukset olivat h\u00e4nen arkkitehtipoikansa piirt\u00e4mi\u00e4. Toinen pojista oli puutarha-arkkitehti, joka suunnitteli ranskalaisen puutarhan etel\u00e4rinteeseen kuutostien ja huvilan v\u00e4lille. Vain hevosajurien punainen pitk\u00e4 rakennus on j\u00e4ljell\u00e4.<\/p>\n

Korkearannantiell\u00e4 on viel\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Smetanikovin huvila melko lailla alkuper\u00e4isess\u00e4 asussaan. Tila ulottui yli Laukuslahden, silloiselta nimelt\u00e4\u00e4n Kupparinlahti. V\u00e4ke\u00e4 oli paljon, koska maitoakin toimitettiin 40 litraa joka toinen p\u00e4iv\u00e4. Siit\u00e4 it\u00e4\u00e4n oli niinik\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Ignatjeffin huvila, jonka salama sytytti vuonna 1959. H\u00e4n hoiti l\u00e4\u00e4k\u00e4rintointaan tulkin avustuksella kes\u00e4isin my\u00f6s Luum\u00e4ell\u00e4. Smetanikovin huvilasta l\u00e4nteen oli Aleksejeffin huvila, joka paloi viime sodan aikana puolustusvoimien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Jurvalankujalla on s\u00e4ilynyt kolegioneuvos Dodroserdoffin huvila v\u00e4h\u00e4n laajennettuna Anneli Somerharjun omistuksessa. Jurvalan rannassa oleva Tuliluikun mets\u00e4stysmaja oli valokuvaaja Kalluschin huvila. Edelleen UPM:n tehtaiden kohdalla kuutostien etel\u00e4puolella on j\u00e4ljell\u00e4 perinn\u00f6llisen kunniaporvari Aleksander Leopold Nikolais Langenhaunin huvila. Siit\u00e4 puuttuu ainoastaan maantien puoleinen kuisti ja tietysti lis\u00e4rakennukset.<\/p>\n

Kauempana Kiurulan kankaalla on pietarilaisen latinan ja kreikan kielen professorin Bruno Leon vaatimaton huvila, joka oli alun perin tarkoitettu talonmiehen asunnoksi. H\u00e4nen vaimonsa pianisti Wera Leo soitti jopa Ven\u00e4j\u00e4n tsaarin hovissa. Edelleen Haimilaan tultaessa viimeisen\u00e4 Kivim\u00e4ess\u00e4 on von Knorringin upea huvila kunnostetussa tallirakennuksessa. Valitettavasti kaksi suurta huvila rakennusta jouduttiin purkamaan huonokuntoisina oltuaan sota-aikana armeijan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 pietarilaisten huvilayhdyskuntaa t\u00e4ydensi useat hienot suomalaishuvilat. Von Numersin komea sukuhuvila Risulahden alueella on nykyisin kansanedustaja Pekka Kuosmasen omistuksessa. Sen sijaan valtioneuvos Hugo Heleniuksen rakentama Solvik Pihlajaniemess\u00e4 on purettu.<\/p>\n

Pekka Siirop\u00e4\u00e4<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

JUHANNUS AATON AATTONA TOTEUTETTU TIEMILENILMAUS ONNISTUI YLI ODOSTUSTEN , JOTEN SIIT\u00c4 KIITOS KAIKILLE MARSSIIN OSALLISTUNEILLE JA ERITYISESTI LAPPEENRANNAN POLIISILLE HYVIN HOIDETUSTA OHJAUKSESTA JA MY\u00d6T\u00c4MIELISYYDEST\u00c4 ASIAAMME KOHTAAN LUUM\u00c4EN-KANGASVARREN-JURVALAN HISTORIAA Seutu, joka t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tunnetaan nimell\u00e4 Jurvala, oli aikaisemmin asiayhteydest\u00e4 riippuen joko … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":144,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-2","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kangasvarsi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kangasvarsi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kangasvarsi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kangasvarsi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/144"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kangasvarsi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kangasvarsi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kangasvarsi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/2\/revisions\/7"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kangasvarsi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}