Kyl\u00e4mme liene<\/span>v\u00e4t<\/span> saan<\/span>ee<\/span>t nimens\u00e4 jo 1500-luvulla. <\/span>Ennen nykyist\u00e4 nime\u00e4\u00e4n Karjalaisenkyl\u00e4 mainitaan 1500-luvun asiakirjoissa nimell\u00e4 \u201dKarjalahti\u201d ja sen j\u00e4lkeen \u201dKarjalainen\u201d.<\/span> Karjalaisenkyl\u00e4n nimi viita<\/span>nnee<\/span> kyl\u00e4\u00e4 alunperin asuttaneiden heimotaustaan, eli karjalaisiahan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ollaan oltu jo i\u00e4t ajat! <\/span>Parjalan kyl\u00e4 lienee puolestaan saanut nimens\u00e4 ensimm\u00e4isen tilallisen my\u00f6t\u00e4.<\/span> (Ropponen 1997, 43,44, <\/span>Yl\u00f6nen 1957, 171.<\/span>)<\/span><\/p>\n 1500-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeisiss\u00e4 merkinn\u00f6iss\u00e4 kyliss\u00e4mme on ollut viisi tilaa. Karjalaisessa oli kolme taloa ja Parjalassa kaksi: <\/span><\/p>\n Karjalaisenkyl\u00e4: Karjalainen, Tiimonen, Paakki<\/span><\/p>\n Parjala: Niilo, Tahvo, Pekka ja Antti Parjanen, Matti Berg<\/span><\/p>\n (Ropponen 1997, 64, Vuori 1979, 14, Yl\u00f6nen 1957, 173.)<\/span><\/p>\n 1620 vuoden karja- ja kylv\u00f6luettelossa oli Parjalassa tiloja viisi ja Karjalaisessa kuusi. Tosin eip\u00e4 koko Joutsenokaan ollut viel\u00e4 suuren suuri, pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4mme oli yhteens\u00e4 163 tilaa. Kyliemme tilam\u00e4\u00e4r\u00e4 pysyi t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tasaisena, eik\u00e4 kasvanut viel\u00e4 1739 laskennassakaan. (Ropponen 1997, 64.) <\/span><\/p>\n Kuvassa Finnien sukua kolmessa polvessa Paakkisen tilalta<\/p><\/div>\n <\/p>\n Satikutia kyl\u00e4l\u00e4isille nimismiehilt\u00e4 jo kolmensadan vuoden ajan<\/b><\/span><\/p>\n Varsinaista kansalaistottelemattomuutta kylill\u00e4mme on ilmennyt jo aikojen alusta. Oli nimitt\u00e4in niin, ett\u00e4 kyl\u00e4l\u00e4inen Martti Karjalainen havitteli itselleen entist\u00e4 suurempia viljelysmaita ahneusp\u00e4iss\u00e4\u00e4n. Muina miehin\u00e4 h\u00e4n kaskesi alapappilan tiluksia omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4. Martti ehti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 alapappilan maita l\u00e4hes kolmekymment\u00e4 vuotta, kunnes 1685 nimismies veti selv\u00e4t rajat Karjalaisen ja alapappilan maiden v\u00e4lille ja Martti sai kymmenen markan sakot. (Ropponen 1997, 172.)<\/span><\/p>\n Kylill\u00e4mme oli 1600-luvulla petoel\u00e4imi\u00e4 viel\u00e4 riesaksi asti ja taistelussa niit\u00e4 vastaan asetti valtiovalta tiloille erin\u00e4isi\u00e4 vaatimuksia. Vuonna 1666 kyl\u00e4l\u00e4iset Heikki Kortinen ja Risto Nirko (Nyrkk\u00f6?) joutuivat jahtimestari Erik Boijen kynsiin, sill\u00e4 heid\u00e4n taloissaan ei ollut asianmukaisia susi- ja karhuverkkoja. (Yl\u00f6nen 1957, 624-626.)<\/span><\/p>\n <\/p>\n Parjalan ensimm\u00e4inen koulu, nykyisen Parjalantie 94:n kohdassa. Uusi koulu rakentui omalle paikalleen 50-luvulla. Kuva Tuula Partasen arkistosta.<\/p><\/div>\n Surkeiden savimaiden vai vehreiden vainioiden kyl\u00e4?<\/b><\/span><\/p>\n Kyl\u00e4mme n\u00e4kyvimpi\u00e4 rakennuksia on edelleen vanha alapappila (Alapappilantie <\/span>106<\/span>.) Sen juuret ulottuvat kauas historiaan. ”Vuonna 1650 Suomen kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri luovutti Joutsenon ensimm\u00e4iselle kappalaiselle Ericus Martinille 1\/6 manttaalin tilan Karjalaisenkyl\u00e4st\u00e4. Se oli Inkeriin loikanneen Antti <\/span>Karjalaisen <\/i><\/span>peruja, jota my\u00f6s veli (?) Martti lienee havitellut\u201d. Alapappila oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty kirkon kappalaiselle asuintilaksi, mutta se<\/span>llaiseksi se ei kelvannut l\u00e4hes<\/span> sataan vuoteen. Kev\u00e4ttulvien aikaan alapappilasta ei p\u00e4\u00e4ssyt kulkemaan kirkolle, sill\u00e4 siltojen puuttuessa Savelan joen ylitys<\/span>oli mahdotonta<\/span>.<\/span> Kyliemme alueet tunnettiin <\/span>my\u00f6s <\/span>hallanarkuudestaan ja katovuosina menetykset Joutsenossa olivat huomattavasti pahemmat kuin naapuripit\u00e4jiss\u00e4. Ensimm\u00e4inen rohkea kappalainen, Peter Warell uskaltautui Alapappilaan pysyv\u00e4sti <\/span>vasta <\/span>1729. Ensimm\u00e4inen alapappila tuhoutui kansalaissodan kahinoissa (1918) valitettavasti kokonaan ja uusi (nykyinen) alapappila rakennettiin 1923. (Ropponen, 172, Vuori a 19, Vuori b 19.)<\/span><\/p>\n Kyliemme alueella maanviljelys on perustunut pitk\u00e4lti kaskiviljelykseen. Viljelyskasveina lienee olleet p\u00e4\u00e4osin ruis ja kaura, eiv\u00e4tk\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4t olleet p\u00e4\u00e4t\u00e4 huimaavia. Kaskikylv\u00f6n kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4ksi ilmoitetaan 1600-luvun asiakirjassa Parjalalaisen P\u00e4rtty Nyrk\u00f6n kohdalla nelj\u00e4 tynnyri\u00e4. (Yl\u00f6nen 1957, 571-573.)<\/span><\/p>\n <\/p>\n Taustalla n\u00e4kyy Alapappila 50-luvulla. Kuvassa Esko Finnin sisar Maija Kuortti poikansa Karin kanssa.<\/p><\/div>\n <\/p>\n <\/p>\n Mik\u00e4li Sinulla on lis\u00e4tietoja tai vaikkapa kuvia kyliemme vaiheista, otamme ne kyl\u00e4yhdistyksess\u00e4 mieluusti vastaan!<\/span><\/strong><\/p>\n L\u00e4hteet:<\/span><\/p>\n Ropponen, J., 1997: Joutsenon historia. Gummerus, Jyv\u00e4skyl\u00e4.<\/span><\/p>\n Vuori, Pertti, toim. 1979. Tulentallojain tarinoita. Joutsenon kotiseutuyhdistyksen julkaisu n:o 1. Etel\u00e4-Saimaan Kustannus oy, Lappeenranta.<\/span><\/p>\n Vuori, P., 1981: Tulentallojain tarinoita II. Joutsenolainen kotiseutulukemisto 1720- luvulta 1860-luvulle. Joutsenon Kotiseutuyhdistyksen julkaisu n:o 2. Paino-Verho Ky, Lappeenranta.<\/span><\/p>\n Yl\u00f6nen, A., 1957: J\u00e4\u00e4sken kihlakunnan historia I \u2013 Vuoteen 1700. J\u00e4\u00e4sken kihlakunnan historiatoimikunta. Forssan Kirjapaino Oy, Forssa.<\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kyliemme juuret heimotaustassa? Kyl\u00e4mme lienev\u00e4t saaneet nimens\u00e4 jo 1500-luvulla. Ennen nykyist\u00e4 nime\u00e4\u00e4n Karjalaisenkyl\u00e4 mainitaan 1500-luvun asiakirjoissa nimell\u00e4 \u201dKarjalahti\u201d ja sen j\u00e4lkeen \u201dKarjalainen\u201d. Karjalaisenkyl\u00e4n nimi viitannee kyl\u00e4\u00e4 alunperin asuttaneiden heimotaustaan, eli karjalaisiahan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ollaan oltu jo i\u00e4t ajat! Parjalan kyl\u00e4 … Continue reading ![\"Kuvassa](\"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/karjalaisenkylaparjala\/wp-content\/uploads\/sites\/54\/2013\/04\/kuva1.jpg\")
<\/a><\/a><\/a>