{"id":56,"date":"2012-10-25T08:52:59","date_gmt":"2012-10-25T08:52:59","guid":{"rendered":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kirjavalakesusmaa\/?page_id=56"},"modified":"2012-10-25T08:52:59","modified_gmt":"2012-10-25T08:52:59","slug":"nimistoa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kirjavalakesusmaa\/historia\/nimistoa\/","title":{"rendered":"Nimist\u00f6\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><strong>Mist\u00e4 tulee kyl\u00e4nimi Kesusmaa?<\/strong><br \/>\nPaikannimiin on s\u00e4il\u00f6ttyn\u00e4 vuosisataista tai jopa vuosituhantista henkist\u00e4 omaisuutta ja kulttuurihistoriaa. Vanhimpien paikannimien keksij\u00f6ist\u00e4 ja nimen antajista ei ole mit\u00e4\u00e4n tietoa.<br \/>\nUseiden paikannimien kielellinen alkuper\u00e4 eli etymologia selvi\u00e4\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti: Kukkarolahti \u201d on lahti, joka on kukkaron muotoinen\u201d , Pet\u00e4j\u00e4saari \u201d saari, jossa kasvaa pet\u00e4ji\u00e4\u201d.<br \/>\nSyntym\u00e4kyl\u00e4ni Kesusmaan merkillist\u00e4 nime\u00e4 pohdin jo lapsena ja aikuisena rupesin hakemaan sille selityst\u00e4. Nimen alkuper\u00e4st\u00e4 ovat olleet kiinnostuneita asiantuntijatkin. Kesusmaa-nimen synnyst\u00e4 parikkalaisjuurinen kirjailija Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen esitti 1960-luvun alussa Viipurilaisessa osakunnassa pit\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n puheessa oletuksen, ett\u00e4 kantana olisi Kiesusmaa (Kiesus = Jeesus). Prof. Viljo Nissil\u00e4 taas selitt\u00e4\u00e4 kirjassaan &#8221;Suomen Karjalan nimist\u00f6&#8221; alkuper\u00e4ksi sanaa Keskusmaa. Kumpikaan n\u00e4ist\u00e4 auktoriteeteista ei saa minua vakuuttuneeksi.<\/p>\n<p>Paikallinen nimiv\u00e4\u00e4nn\u00f6s on Kessumaa. T\u00e4t\u00e4 nime\u00e4 kyl\u00e4l\u00e4iset ja naapuritkin k\u00e4yttiv\u00e4t,  ja se  tuo viel\u00e4kin mieleeni  kitker\u00e4n kessunhajun. Kotikasvuista kessu-tupakkaa viljeltiin yleisesti viel\u00e4 sodan j\u00e4lkeen. Kessua j\u00e4i is\u00e4ni pajan vintille runsas varasto, kun markkinat 40-luvun lopulla romahtivat. Pikkupoikien tupakoinnin opetteluun ylij\u00e4\u00e4m\u00e4kessu oli varsin tym\u00e4kk\u00e4\u00e4 tavaraa, kun se oli viel\u00e4 marinoitunut pajan savussa ja noessa.<br \/>\nKirjavalan mummoni Hilda Tolvanen kutsui meit\u00e4 \u201dkesmautolaisiksi\u201d.<\/p>\n<p>Kun Suomen murteiden sanakirja (SMSK) oli vuonna 1999 viidess\u00e4toista vuodessa ehtinyt 6.osaansa \u201dkala-keyn\u00e4t\u00e4\u201d , l\u00f6ysin sielt\u00e4 hakusanat Kesausmaa, Kes\u00e4ysmaa ja Kesuumaa\u201d.T\u00e4ss\u00e4 oli selv\u00e4 vastaus nimiongelmaani. Kesuumaa-sanan selitys SMSK:ssa on \u201dtoiseen kertaan viljelt\u00e4v\u00e4 kaskimaa, kes\u00e4ysmaa\u201d. N\u00e4m\u00e4 sanat tuntee my\u00f6s Suomen kielen etymologinen sanakirja .<br \/>\nRautj\u00e4rven ja Simpelej\u00e4rven v\u00e4liset Kesusmaan kumpuilevat rinteet sek\u00e4 j\u00e4rvien ja lampien rehev\u00e4t rannat ovat olleet mit\u00e4 sopivimpia kaskimaita ja joissakin vaiheissa siis viljelij\u00f6iden Kesuumaita tai Kes\u00e4ysmaita. Kaskiviljely loppui aikanaan ja sen sanasto tuli tarpeettomaksi ja unohtui. Kesusmaa-nimen alkuper\u00e4inen merkitys oli verhoutunut kaskisavun utuun, jossa my\u00f6hemmin tuntui aavistus kessunkin kitkua. Loppukevennykseksi lainaan SMSK:n kessu-hakusanan esimerkkilauseen \u201dPontikka eij ov viinaa, eik\u00e4 kessut tupakkia, eik\u00e4 kinnuset ihmisi\u00e4\u201d.<\/p>\n<p>Tapiolassa Aleksis Kiven p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2006<br \/>\nRaimo Pekonen 65 v<br \/>\n(pekoset@kolumbus.fi)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mist\u00e4 tulee kyl\u00e4nimi Kesusmaa? Paikannimiin on s\u00e4il\u00f6ttyn\u00e4 vuosisataista tai jopa vuosituhantista henkist\u00e4 omaisuutta ja kulttuurihistoriaa. Vanhimpien paikannimien keksij\u00f6ist\u00e4 ja nimen antajista ei ole mit\u00e4\u00e4n tietoa. Useiden paikannimien kielellinen alkuper\u00e4 eli etymologia selvi\u00e4\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti: Kukkarolahti \u201d on lahti, joka on kukkaron &hellip; <a href=\"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kirjavalakesusmaa\/historia\/nimistoa\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":135,"featured_media":0,"parent":43,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-56","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kirjavalakesusmaa\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/56","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kirjavalakesusmaa\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kirjavalakesusmaa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kirjavalakesusmaa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/135"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kirjavalakesusmaa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=56"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kirjavalakesusmaa\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/56\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":57,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kirjavalakesusmaa\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/56\/revisions\/57"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kirjavalakesusmaa\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/43"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/kirjavalakesusmaa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=56"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}