Kuokkalampi
Kuokkalammin kylä
Kuokkalammin kylä rajoittuu eteläosiltaan Lassilan ja Immalanjärven kyliin, idässä Korpjärveen ja –Niska-Pietilään, pohjoisessa Heinä-Rikkilään ja lännessä Puntalan kylään. Kylän pohjoispään halki kulkee rautatie.
Rasilaan on matkaa noin 18 km ja Vuoksenniskalle 15 km.
Alueen vesistöjä ovat jo lähes umpeen kasvanut Kuokkalampi, osa Kuokkasen lammesta sekä Kalalammesta, Helisevänjoki ja muutamia puroja.
Kylään on muuttanut lähivuosina useita nuoria aikuisia sekä lapsiperheitä, joskin eläkeläisten osuus on noin kolmannes kylän reilusta 50 asukkaasta. Useat talot toimivat nykyään vapaa-ajan asuntoina.
Työikäinen väestö käy töissä pääasiassa Imatralla.
Kylämaisemaa hallitsee vaihteleva peltonäkymä. Maatilojen määrä on vuosien saatossa vähentynyt muutamaan.
kuvia kuokkalammilta
Nähtävyyksiä
Kuokkalammen lintutorni
Kuokkalammen Pieneensaareen rakennettiin talkoilla lintutorni vuonna 2006. Hankkeen kustannusarvio, 13 500 euroa, katettiin sadoilla talkootyötunneilla ja Leader-tuella, jota saatiin tarvikkeiden hankintaan. Tornin lisäksi valmistuivat myös pitkospuut, joita pitkin kävelymatka tornille taittuu mukavasti.
Juhlavissa tornin avajaisissa oli yleisöä lähes 70 henkeä. Avajaisnauhan leikkasi kunnanvaltuuston silloinen puheenjohtaja Heikki Vanhanen ja kylätoimikunnan puheenjohtaja Mervi Liukka.
Kuokkalammen lintutornilla vieraileville pysäköintialue, infotaulu ja opasteet löytyvät Kuokkalammintien varrelta.
Kuokkalammelle on joinakin keväinä pysähtynyt muuttomatkalla satoja heinätaveja. Heinäsorsa, telkkä, ja laulujoutsen ovat sen jokakesäisiä asukkaita. Lisäksi luhtahuitit, luhtakanat ja liejukanat ovat löytäneet lammelle. Kuokkalammella tavattuja lintulajeja ovat mm. harjalintu, valkoselkätikka, harmaapäätikka, kaulushaikara, kurki, rytikerttunen, törmäpääsky, käenpiika, tunturikyyhky, kalasääksi, niittysuohaukka, sinisuohaukka ja ruskosuohaukka. Parhaimmillaan valtakunnallisessa Tornien taistossa harrastajat listasivat lammen ympäristöstä kaikkiaan 64 lintulajia.
Valitettavasti Kuokkalampi ei päässyt mukaan käynnissä olevaan lintukosteikoiden kunnostushankkeeseen (Helmi-elinympäristöohjelma). Kuokkalampi on nyt jo melko umpeenkasvanut ja sen lintukannat ovat romahtaneet parhaista vuosista. Näyttää siltä, että kymmenen vuoden kuluttua alue on enemmän suometsää kuin lintukosteikko.
Keväisin ja alkukesästä Kuokkalammen lintutornille kannattaa kuitenkin suunnata kiikareiden ja kaukoputken kanssa katsomaan ja kuuntelemaan lintuja.
Hyppykallio
Kuokkalammintien läheisyydessä on Hyppykalliona tunnettu paikka, jossa isonvihan aikaan (v. 1713-1721) kyläläisiä pakotettiin hyppäämään alhaalla maassa oleviin teräviin piikkeihin. Hyppykalliolle johtaa polku, jonka alussa on opaste.
Kuokkalammin historiaa
Tiettävästi vanhin dokumentoitu tieto Kuokkalammista löytyy vuoden 1543 maakirjasta. Silloin kylässä oli neljä verotettavaa taloa, joita asuttivat Huhuiset ja Kuokkaiset.
Vuonna 1682 annettiin määräys, jonka mukaan ratsuväen ja jalkaväen upseerit saivat puustellin eli virkatalon keskeltä komppaniansa aluetta. Näin kapteeni Johan Tauben komppanian vänrikki Olavi Hikipää sai puustellitilan kotikylältään Kuokkalammilta. Puustellitilojen omistajien odotettiin asuvan rauhan aikana tilallaan ja viljelevän sitä sekä pitävän rakennukset kunnossa. Muuhun palkkaukseen voitiin osoittaa joidenkin lähitalojen verotulot.
Isonvihan aikana 1713–1721 kylän rakennukset säästyivät suuremmilta vaurioilta. Sen sijaan väestö joutui kokemaan kärsimyksiä. Perimätiedon mukaan Kuokkalammilla on ns. Hyppykallio, jonka jyrkänteeltä viholliset pakottivat ihmisiä hyppäämään alla olevien terävien piikkien päälle. Jos jalat eivät osuneet piikkeihin, oli hyppy uusittava. 1900-luvun alkupuolella Anni Hikipää löysi kaksi teräväkärkistä piikkiä kallion juurelta.
Pikkuvihan aikaan vuonna 1743 kylässä oli viisi taloa, jotka kaikki säästyivät tuholta.
Talojen nimet ja numerointi alkoivat näkyä kirkonkirjoissa 1846 alkaen heti isonjaon jälkeen. Talot olivat:
1 Lifländer, 2 Hikipää, 3 Suikkanen, 4 Keltanen ja 5 Pikku Keltanen.
Tunnettuja asukkaita ja liiketoimintaa
Tunnetuin kyläläinen Kuokkalammilla lienee Ruokolahden ja koko Suomen ensimmäinen kunnanjohtaja Simo Keltanen, joka toimi virassaan vuosina 1948-1954.
Myös legendaarinen talvisodan tarkka-ampuja Simo Häyhä asui jonkin aikaa jatkosodan jälkeen Kuokkalammilla. Hän olisi mielellään jäänyt asumaan Kuokkalammille ja anoi tilaa asutustilakseen mutta se ei onnistunut.
Kylällä oli 1950-luvulta 1970-luvulle parhaimmillaan kaksi kauppaa. Toinen sijaitsi Tuomalanmäellä ja toinen Heinän pysäkin tuntumassa. Kauppiaana oli Matti Lähdelehto, jolla oli kauppa myös Korpjärvellä. Matti Lähdelehtoa tituleerattiin aikoinaan myös tehtaanomistajaksi, sillä hän perusti tiilitehtaan nykyisen Pahansillantien varteen. Se toimi kuitenkin vain lyhyen aikaa, sillä tiilien laatu ei ollut riittävän hyvä.
Tarkemmin Kuokkalammin kylän historiaan voi tutustua vuonna 2010 ilmestyneestä kyläkirjasta Lähetä Lassilaan – Kohista Kuokkalammille. Kirja löytyy Ruokolahden kirjastosta ja Imatran pääkirjastosta.
