Lassila

Lassilaan MuseotieltäSijainti.  Lassilan kylä rajoittuu etelässä Imatraan,
lännessä Kuokkalammin kylään, pohjoisessa Rautjärven kuntaan ja idässä Venäjän
rajaan. Kuntakeskukseen Rasilaan on matkaa noin 20 km ja Imatran Vuoksenniskalle
n. 15 km.

Lassilan kylä jakautuu useaan pienempään kylään, mm. Savisienkylä, Vaitti ja
Latvajärvi.

Asukkaat. Asukkaita Lassilassa on noin 80 henkeä ja kesäisin
kesäasukkaat ja mökkiläiset nostavat kylän asukasluvun noin sataan. Lapsista
Huhtasenkylässä käy koulua 5   ja Rasilan koulukeskuksessa  3    . Uusia
asukkaita on kylälle muuttanut viime vuosina pikku hiljaa lisää ja vanhojen
asuinrakennusten saneeraustyö on käynnissä.

Kyläläisille tärkeitä vesistöjä ovat Venäjälle laskeva
Helisevänjoki, Latvajärvi sekä
Immalanjärvi.

Lähes keskellä kylää kohoava Linnavuori on kylän ylpeys ja
näkymät sieltä ovat upeat Latvajärvelle. Tutustumisen arvoinen on myös
Linnavuoren luola.

Historia:Rajakylässä viljeltiin

Lassila sai nimensä isonjaon jälkeen, ollen aiemmin Mölsänmäkeä, Puntalan kylän
”takamaita”. Jääsken kihlakunnan kyläluettelossa Lassila mainitaan jo vuonna
1557. 1600-luvulla Lassila kuului Rautjärven kappeliseurakuntaan, joka oli
emäseurakunta Ruokolahden alainen.

Suuria maatiloja ja maanviljelyn edelläkävijöitä

Vuodelta 1623 kertoo luettelo kihlakunnan suurimmista tiloista, että Erkki
Mikonpoika Mölsällä oli 58 eläimen karja Lassilassa. Maanviljelyä Lassilassa
onkin harjoitettu satoja vuosia ja 1600-luvultakin on tietoa, kuinka Suikkalan
sukutilasta jäi vain 6,9 hehtaaria Suomen puolelle.

Edelläkävijöinä maanviljelyssä on lassilalaisia myös pidetty. Jääsken
kihlakunnan historia kertoo, että v. 1836 kruununtilalla isäntä Tuomas
Ollinpoika harjoitti esimerkillistä tilanhoitoa. Jo 1830-luvulla on Tuomas
Ollinpoika Suikkanen harrastanut vuoroviljelyä ohralla ja rukiilla. Tuomaksen
kerrotaan myös käyttäneen kompostilannoitteita, jo syksyllä varatuin suurin
kuusenoksa- ja mutavarastoin, seuraavan kevään lannoitusta varten. Hän myös
rakensi itse tilaltaan tien yleiselle tielle ja puuhasi kylälle oman myllyn,
jonka osti ja haki itse Jääsken pitäjästä

Sotien myllertämä rajakylä

Rajakylänä Lassila on kokenut monet myllerrykset, onhan Ruokolahti ollut
rajakuntana seitsemässä rauhanteossa. Revisiomaakirjassa todetaan pikkuvihan
vihollisuuksien kärsimyksien luettelossa v. 1743, että Lassilassa kylän neljä
taloa ryöstettiin ja poltettiin ja vain yksi säilyi. Viimeksi vuonna 1944
Lassilan kylän maita joutui naapurivaltiolle.

Lassilan historia onkin värittynyt paljolti rajan takaisten vihollisten
uhkana; vihollisia on paettu talvipakkasilla metsiin, josta edelleen muistoina
kylällä piilopirttejä. Myös Linnavuoren kallioluola on ollut oiva piilopaikka.
Mutta aina hävityksen jälkeen on maan tasalle poltettujen talojen tilalle
nousseet uudet, joten leikillisesti voi sanoa rakennuskannan säilyneen aina
tuoreena.

Kauttakulkukylä Viipuriin

Lassila on ollut myös kauttakulkukylä Viipuriin. Jo vuoden 1834 isojakokartta
kertoo tiestä, joka etelästä, Viipurista yhtyy Niskapietilän kohdalla
Museotiehen. Tie mahdollisti pienimuotoisen maataloustuotteiden kaupan Viipuriin
ja esimerkiksi voi oli yksi vientituote.

Kuuluisa puuseppä Huhtanen

Taitava ja kuuluisa puuseppä Pekka Huhtanen syntyi 1839 Lassilan Huutsenmäen
tilalla. Hän harjoitti laajaa maataloutta aina vuoteen 1870 asti Havusillalla,
rakentamassaan talossa. Hän omisti laajoja peltoaukeita niin Lassilan kuin
Kuokkalammin mailta.

Ruokolahden kellotapulin ja kirkkojen rakentaja

Yhtenä Suomen ihmeellisimmistä rakennuksista, pidetään yhä Ruokolahden
kirkonmäellä, vanhalla hautausmaalla sijaitsevaa kellotapulia. Se rakennettiin
vuonna 1752 ja rakentajana oli isäntä (väärti) ja kirkonrakentaja Tuomas
Ragvaldinpoika Suikkanen (k. 15.2.1781), joka vuosien 1741-42 aikoihin muutti
Lassilaan huutoon n:o 3, Suikkalasta. Pekka Pärtynpoika Lassilan aiemmin
asuttama tila oli sodan aikana poltettu ja niinpä Tuomas saikin alkuun
veronmaksusta kolme vapaata vuotta. Hänen maatilansa oli vauras ja luettiinkin
Ruokolahden 10 suurimman tilan joukkoon. Kolmen vuosikymmenen aikana tilan
veroarvo noin nelinkertaistui.

Tuomas Ragvaldinpoika rakensi useita kirkkoja (Johanneksen kirkko v. 1755,
Käkisalmen kirkko v. 1759 ja Sakkolan kirkko v. 1779). Edelleen nähtävissä on
hänen kättentöistään enää v. 1766 valmistunut Virolahden kirkko. Myös v. 1776
valmistunutta Rautjärven kirkkoa pidetään hänen rakentamanaan.

16.9.1752 syntyi perheeseen poika Tuomas (k. 1807), josta tulikin isänsä
oppipoika ja työn jatkaja kirkonrakentajana. Vuonna 1795 valmistunut Hiitolan
kirkko jäi kuitenkin ainoaksi. Vuonna 1789 hänen tiedetään kuitenkin korjanneen
mm. Ruokolahden 3. kirkon kattorakenteet.

 

 

Vastaus kohteessa Lassila

  1. Minä kuulun siis kirkonrakentajasukuun. Isäni isät ovat kuuluja kirkonrakentajia.Suku lähtöisi Lassilan kylästä Ruokolahdelta. Isäni Toivo Tuomas Suikkanen synt. 5.5.1911- kuoli 30.12.2003. syntyi Kirvussa. Kävi talvi -ja jatkosodan. Kaksi kertaa lähti evakkoon. Kolmas kerta oli lopullinen. Minä olen kuvanveistäjä, tavallaan rakentaja myös. Suikkanen on sukunimeni. Tyttönimeni. Sukupuuta on tutkittu ja Ruokolahdelle se johti kirkonrakentajiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.