Lassila

lassila, kylä rajan tuntumassa

Lassilan kylän rajanaapureita ovat Immalanjärven kylä, Kuokkalampi, Rautjärven Niska-Pietilä ja Venäjä.

Kuntakeskukseen Rasilaan matkaa on noin 20 km ja Vuoksenniskalle 15 km.

Kyläläisille tärkeitä virkistys- ja kalastuspaikkoja ovat Helisevänjoki, Latvajärvi ja Kalalampi.

Lassilassa asuu noin 70 henkeä ja kesäisin kesäasukkaat nostavat kylän asukaslukua. Viime vuosina kylälle on muuttanut uusia asukkaita, joten suurin osa taloista on edelleen asuttuna.

Kylän pellot ovat edelleen viljeltyjä, vaikka perinteistä karjanhoitoa ei enää olekaan. Työikäisistä useimmat käyvät työssä Imatralla tai Lappeenrannassa. Asukkaista noin kolmannes on eläkeikäisiä, mutta useita lapsiperheitäkin asuu kylässä.

kuvia lassilasta

Nähtävyyksiä

Linnavuori on kylän tunnetuin nähtävyys ja sieltä on upea näkymä Latvajärvelle. Vuoren kupeessa oleva luola eli ”Linnavuoren kirkko” on kiinnostava retkeilykohde. Luolaan kiipeämistä helpottavat puiset portaat.

Perimätiedon mukaan isonvihan aikaan 1700-luvun alussa luolassa oli 40 kyläläistä piilossa vihollisilta. Aseistetut vartiomiehet olivat valvoneet luolan molempia sisääntuloaukkoja. Kun vainolainen ei saanut ajettua asukkaita pois kallioluolasta, he olivat kaataneet kiehuvaa vettä vuoren päältä kallion rakosista luolassa olleiden päälle. Keino ei kuitenkaan tepsinyt, sillä kylmä kallio jäähdytti veden ennen kuin se valui luolassa olleiden niskaan.

Vuoren juurella on iso siirtolohkare eli ”Esikunta” ja sen alla on suojaisa paikka istuskella nuotiolla ja syödä eväitä. Vuoren päälle voi kiivetä ”maarappusia” pitkin tai sitten nousta hiukan sivummalta polkua pitkin.

Vuoren lähelle pääsee autolla Lassilantieltä Myllylahdenpolkua pitkin. Tien päässä, Latvajärven rannan tuntumassa, on parkkipaikka ja infotaulu. Paikka on luontokohde ja siellä ei ole jätehuoltoa, vessaa eikä polttopuita. Jos aikoo pitää nuotiota, omat polttopuut pitää varata mukaan. Roskat jokainen vie mennessään pois.

Linnavuoren luola
Teutor Ruususen entinen kauppa
Tuomas Suikkasen rakentama Ruokolahden vanha kellotapuli

Lassilan historiaa

Jääsken kihlakunnan kyläluettelossa Lassila mainitaan jo vuonna 1557.

Suuria maatiloja ja maanviljelyn edelläkävijöitä

Vuoden 1623 luettelo kihlakunnan suurimmista tiloista kertoo, että Lassilassa oli Erkki Mikonpoika Mölsällä 58 eläimen karja. Maanviljelyä Lassilassa onkin harjoitettu jo satoja vuosia. Lassilan isäntiä pidettiin myös edelläkävijöinä maanviljelyssä.

Jääsken kihlakunnan historia kertoo, että v. 1836 kruununtilalla isäntä Tuomas Ollinpoika Suikkanen harjoitti esimerkillistä tilanhoitoa. Hän oli harrastanut vuoroviljelyä ohralla ja rukiilla. Tuomaksen kerrotaan myös käyttäneen kompostilannoitteita. Jo syksyllä varattiin suuret kuusenoksa- ja mutavarastot seuraavan kevään lannoitusta varten. Hän rakensi tilustien yleiselle tielle ja puuhasi kylälle oman myllyn, jonka hän osti ja haki Jääsken pitäjästä.

Sotien myllertämä rajakylä

Rajakylänä Lassila on kokenut monet myllerrykset, sillä Ruokolahti on ollut rajakuntana seitsemässä eri rauhanteossa. Pikkuvihan aikana, vuosina 1742-1743, Lassilan kylän viidestä talosta neljä taloa ryöstettiin ja poltettiin ja vain yksi talo säilyi tuholta. Hävitettyjen ja maan tasalle poltettujen talojen tilalle rakennettiin aina uudet talot.

Viimeisimmässä rauhanteossa vuonna 1944 osa Lassilan kylän maista jäi rajan toiselle puolelle.

Viipurintien varrella

Jo vuoden 1834 isojaon kartta kertoo tiestä, joka johti Viipurista Lassilan kautta Niskapietilään ja yhtyi nykyiseen Niskapietiläntiehen. Tie mahdollisti maataloustuotteiden myynnin Viipuriin.

1920- ja 1930-luvuilla Lassilan kautta liikennöi päivittäin Savonlinnasta Viipuriin kaksi linja-autovuoroa molempiin suuntiin.

Teutor Ruususen kauppa toimi Viipuriin johtavan tien varrella 1890-luvulta lähtien. Kaupparakennus on edelleen nähtävissä Varpaanlahdentien varrella, ennen Vaitintien risteystä. Teutor Ruususella oli kaksi kauppaa myös Ensossa ja hän oli 1900-luvun alussa osakkaana Immala-nimisessä laivayhtiössä, jonka laiva ”Titanik” liikennöi Immalanjärvellä. Laivayhtiö ei kuitenkaan ollut kannattava ja toiminta jouduttiin lopettamaan.

Ruokolahden kellotapulin rakentaja

Ruokolahden kirkonmäellä, vanhalla hautausmaalla, kohoaa vuonna 1752 rakennettu kellotapuli. Sen rakensi Lassilassa asunut kirkonrakentaja Tuomas Ragvaldinpoika Suikkanen.  Hän oli muuttanut 1740-luvulla Suikkalasta Lassilaan tilalle numero 3. Pekka Pärtynpoika Lassilan aiemmin asuttama tila oli sodan aikana poltettu ja niinpä Tuomas Suikkanen saikin alkuun kolme veronmaksusta vapaata vuotta. Myöhemmin hänen maatilansa oli vauras ja se oli Ruokolahden kymmenen suurimman tilan joukossa.

Tuomas Ragvaldinpoika Suikkanen rakensi useita kirkkoja, joista mainittakoon Johanneksen kirkko, Käkisalmen kirkko ja Sakkolan kirkko. Edelleen nähtävissä ovat vuonna 1766 valmistunut Virolahden kirkko ja Ruokolahden vanha kellotapuli vuodelta 1752.

Lassilan talot isojaon jälkeen:

1 Mölsä, 2 Huhtanen, 3 Suikkanen, 4 Lapakko ja 5 Vintturi

Tarkemmin Lassilan kylän historiaan voi tutustua vuonna 2010 ilmestyneestä kyläkirjasta Lähetä Lassilaan – Kohista Kuokkalammille. Kirja löytyy Ruokolahden kirjastosta ja Imatran pääkirjastosta.