![\"Kyl\u00e4toimikunnan](\"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/levanen\/wp-content\/uploads\/sites\/22\/2013\/05\/2013-05-28-Lev\u00e4sen-Tujulan-kosteikon-avajaiset-kyl\u00e4toimikunna.-pj-Asko-Saikko-pyyt\u00e4\u00e4-lopuksi-kohottaman-3-kertaisen-el\u00e4k\u00f6\u00f6n-PienSaimaalle-72dpi.jpg\")
<\/a>Kyl\u00e4toimikunnan pj. Asko Saikko pyyt\u00e4\u00e4 lopuksi kohottaman kolminkertaisen el\u00e4k\u00f6\u00f6n Pien-Saimaalle<\/p><\/div>\n
<\/a>Tapio Salminen ottaa vesin\u00e4ytett\u00e4 kemikalointiyksik\u00f6n yl\u00e4puolelta. Toinen n\u00e4yte tuli muutama kymmenen metri\u00e4 panospuhdistamon alapuolelta.<\/p><\/div>\n
<\/p>\n
<\/a>Edess\u00e4 vas. projektisihteeri Raija Aura LPR:n seudun ymp\u00e4rist\u00f6johtaja Ilkka R\u00e4s\u00e4nen ja maaseutusihteeri Juha Tielinen. Takana vas. lev\u00e4sl\u00e4inen V\u00e4in\u00f6 Kalpio ja Saloy Oy:n Tapio Salminen .<\/p><\/div>\n
<\/p>\n
<\/a>Siis n\u00e4inp\u00e4in, ennen ja j\u00e4lkeen, n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Tapio Salminen. Salmisen mukaan suurin muutos, alentunut fosfori- ja typpipitoisuus, ei kuitenkaan n\u00e4y silmin.<\/p><\/div>\n
<\/a>Taipalsaaren maaseutusihteeri Juha Tielinen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4ytteiss\u00e4 on silminn\u00e4hdenkin eroja. Kosteikon rahoitus on tullut valtaosin Taipalsaaren kunnalta. Maanomistaja on lahjoittanut maa-alueen kosteikoksi. Maansiirtoty\u00f6t on tehty taipalsaarelaisin voimin, samoin yll\u00e4pito hoidetaan Taipalsaarelta.<\/p><\/div>\n
<\/p>\n
<\/a>Maaseutusihteeri Juha Tielinen kertoo, ett\u00e4 talven 2008-09 jatkuneet lev\u00e4kukinnat olivat se viimeinen kimmoke siihen, ett\u00e4 ”jotain pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4”. Lev\u00e4sen kosteikko ei t\u00e4ytt\u00e4nyt valtiontuen saamisen edellytyksi\u00e4 pienen kokonsa vuoksi, mutta Tielisen\u00a0 mukaan joskus kannattaa tehd\u00e4 jotain pienemp\u00e4\u00e4 kuin olla tekem\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. H\u00e4nest\u00e4 on ik\u00e4v\u00e4\u00e4, jos valtio nyt vet\u00e4ytyy suurimmaksi osaksi rahoituksesta pois, kun vireill\u00e4 on niin paljon hyvi\u00e4 hankkeita. Yhdistysten kautta rahoitusta hankkeisiin valtion suunnalta on mahdollista jonkin verran saada.<\/p><\/div>\n
<\/p>\n
<\/a>Tapio Salmisen (viides vas.) mukaan kemikaalipuhdistamo toimisi parhaiten, mik\u00e4li kemikaali saisi reagoida 20 minuuttia. Antti Happosen mukaan olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kosteikon loppup\u00e4\u00e4ss\u00e4 olisi hehtaarin verran matalaa, hieman ep\u00e4tasaista pohjaa kiintoaineksen laskeutua ja kasvustoa, joka heti k\u00e4ytt\u00e4isi liuenneet ravinteet, ennenkuin ne p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t j\u00e4rveen. Kasvustoa voitaisiin sitten aika ajoin poistaa. Osmank\u00e4\u00e4mi ei oikein sovi, koska se valtaa kaiken kasvutilan itselleen tukahduttaen monimuotoisuuden. Osmank\u00e4\u00e4min poisto on my\u00f6s ty\u00f6l\u00e4st\u00e4.<\/p><\/div>\n
<\/p>\n
<\/a>”Millainen vaikutus sill\u00e4 ”ropelilla” on, tuleeko Laitsaaren sel\u00e4lle likavesi\u00e4?<\/em>, kyseli Antti. Ymp\u00e4rist\u00f6johtaja Ilkka R\u00e4s\u00e4sen mukaan Kivisalmeen rakennettava pumppaamo tuo kirkkaampaa vett\u00e4 Laitsaaren sel\u00e4lle p\u00e4in. Ensin on tarkoitus katsoa, miten Kivisalmen pumppaamo vaikuttaa, ennenkuin harkitaan Kopinsalmeen toista. R\u00e4s\u00e4nen ei tosin uskaltanut ennustaa kuin niukkuutta satsauksiin l\u00e4hivuosiksi. Ilkka R\u00e4s\u00e4nen kannatti hoitokalastusta. H\u00e4n kuitenkin muistutti, ett\u00e4 hoitokalastuksessa kaksi eri koulukuntaa: joko poistetaan massaa tai pikkukalaa. Lehdiss\u00e4 asiasta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n vilkasta keskustelua.<\/p><\/div>\n Saimaanharjulaisella Eero Levolla on selv\u00e4 kuva siit\u00e4, miten j\u00e4rven tasapaino s\u00e4ilyy, ettei lev\u00e4kukintoja esiinny. Ihmisell\u00e4 on siin\u00e4 aktiivinen rooli: ”Kasviplanktonin sy\u00f6 el\u00e4inplankton, el\u00e4inplanktonin sy\u00f6 s\u00e4rki – ja ”s\u00e4rjen sy\u00f6t sie!<\/em>” ev\u00e4st\u00e4\u00e4 Levo painokkaasti. S\u00e4rke\u00e4 saa j\u00e4rvess\u00e4 olla, sopivasti. Ahven oli vuodesta 1959 l\u00e4htien alueella pilkkineen Levon mukaan viisi-kuusikymment\u00e4luvun taitteessa niin k\u00e4\u00e4pi\u00f6itynytt\u00e4 Lev\u00e4sensalmessa, ett\u00e4 h\u00e4n laski pilkkiahvenia menneen 200 kappaletta kiloon. J\u00e4rven vesi oli silloin kyll\u00e4 paremmassa kunnossa.<\/p><\/div>\n <\/p>\n Fosforin kiertoaika on pitk\u00e4. Pintajuurisena kasvina vilja ottaa fosforia vain hyvin pinnasta, 80% siit\u00e4 on sitoutunut maahiukkasiin. Lis\u00e4ksi fosfori painuu syv\u00e4lle ja se pit\u00e4is saada pois sielt\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 syv\u00e4juurisilla kasveilla. Suorakylv\u00f6ll\u00e4 fosfori tulee paremmin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p><\/div>\n <\/p>\n Illan mittaan Happonen opasti monesti yleis\u00f6\u00e4\u00e4n k\u00e4dest\u00e4 pit\u00e4en, selke\u00e4sti ymm\u00e4rrett\u00e4vin ja mieleenpainuvin sanak\u00e4\u00e4ntein: ”Kun miulla oli si\u00e4r oikein kippeen\u00e4, niin \u00e4iti sanoi, ett\u00e4 se kipu jalassa on vain oire, se syy on takapuolessa. J\u00e4rven huono tila on my\u00f6s vain oire, meid\u00e4n pitt\u00e4\u00e4 hoitoo sit\u00e4 takapuolta, eli maata, ettei sielt\u00e4 p\u00e4\u00e4se liikaa ravinteita j\u00e4rveen. Pien-Saimaan kohdalla on kyll\u00e4 eri tavoin hoidettava oirettakin, kun se on p\u00e4\u00e4ssyt niin huonoon kuntoon.”<\/p><\/div>\n Tehdyn kartoituksen mukaan Pien-Saimaan valuma-alueella on 6000 kiinteist\u00f6\u00e4 viem\u00e4riverkon ulkopuolella. Viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kes\u00e4n ajan on mahdollista saada suunnitteluapua j\u00e4tevesij\u00e4rjestelm\u00e4n uusimiseksi, vihjaa PISA-hankkeen projektikoordinaattori Raija Aura.<\/p><\/div>\n Antti Happosen ymp\u00e4rist\u00f6kemian ja -biologian iltakurssin lopputentiss\u00e4 oli kymmenen kysymyst\u00e4, mm. ”kuinka paljon ihminen tuottaa fosforia vuodessa?”\u00a0 Vakavina vastaamassa vas. Timo Hovi, Eero Levo,\u00a0 Matti ja Paavo Kivist\u00f6 sek\u00e4 V\u00e4in\u00f6 Kalpio.<\/p><\/div>\n <\/p>\n Hyv\u00e4 vastaus, ottakaahan suklaata!<\/em><\/p><\/div>\n <\/p>\n Ja t\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytti kauniina alkukes\u00e4n 2013 iltana kosteikon edustan rantavesi<\/p><\/div>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" 28.5.13 Lev\u00e4sen Tujulan kosteikon viralliset avajaiset pidettiin leppe\u00e4ss\u00e4 s\u00e4\u00e4ss\u00e4 Pien-Saimaan rannalla Ritva ja Pertti Tujulalla, joiden mailla kosteikkokin sijaitsee. Paikalla oli kymmeni\u00e4 paikallisia j\u00e4rven rannalla tai sen tuntumassa asuvia. Koeluontoisen panospuhdistamon keksij\u00e4 Tapio Salminen kertoi aluksi puhdistamon toiminnasta ja kosteikkoasiamies … Lue loppuun <\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a>