{"id":4020,"date":"2020-04-01T23:10:43","date_gmt":"2020-04-01T22:40:43","guid":{"rendered":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/levanen\/?p=4020"},"modified":"2020-04-01T23:10:43","modified_gmt":"2020-04-01T22:40:43","slug":"mustikka-ruutana-ja-sudenkorento-ne-yhteen-kayvat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/levanen\/2020\/04\/01\/mustikka-ruutana-ja-sudenkorento-ne-yhteen-kayvat\/","title":{"rendered":"Mustikka, ruutana ja sudenkorento ne yhteen k\u00e4yv\u00e4t"},"content":{"rendered":"
<\/div>\n

Julk. 1.4.2020, (MM) Loc. N\/A. Mustikka, ruutana ja sudenkorento tuskin lienev\u00e4t tavanneet toisiaan – ennenkuin muutama vuosi sitten, tosin vain bittein\u00e4 tutkimuslaboratorion tietokoneruuduilla. Ensitreffeill\u00e4 olivat l\u00e4sn\u00e4 ainoastaan kolmikon genomit. Perinn\u00f6llisyystutkimus on viime vuosina harpponnut kukonaskelin eteenp\u00e4in ja tuloksia alkaa n\u00e4ky\u00e4. Olkoon yhten\u00e4 tuoreena esimerkkin\u00e4 etel\u00e4-korealainen pieni tutkimuslaboratorio, jossa viikossa pystyttiin valmistamaan testi, jolla voidaan saada selville, onko henkil\u00f6 altistunut koronavirukselle eli onko h\u00e4nen kehonsa vasta-ainetuotanto jo k\u00e4ynnistynyt. Itse virusta ei laboratoriolle toimitettu, ainoastaan sen perim\u00e4 – bittein\u00e4. Viikossa siis.<\/p>\n

Kun ihmisilt\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n, millaisia ominaisuuksia he haluaisivat itselleen, vastausten punaisena lankana ovat monet vahvuudet – jopa Ter\u00e4smiehelle ominaiset kyvyt ja ominaisuudet. Otsikon kolmikolla on evoluution aikana toisistaan riippumatta kehittynyt ominaisuuksia, jotka ovat taanneet niille menestymisen mahdollisuuksia hyvinkin vaativissa ilmastollisissa olosuhteissa. Mit\u00e4, jos joitain ominaisuuksista yhdistett\u00e4isiin! Ja juuri n\u00e4in on onnistuttu tekem\u00e4\u00e4n ja nyt ovat Etel\u00e4-Karjalassa suoritettavat kentt\u00e4kokeet jo loppusuoralla.<\/p>\n

Superfoodina tunnetun mustikankin sadot vaihtelevat monesta syyst\u00e4, joista yksi on s\u00e4iden ep\u00e4varmuus. Kukinnan aikainen halla, p\u00f6lytt\u00e4jien puute, pitk\u00e4\u00e4n jatkunut kasvukauden kuivuus jopa liika sateisuuskin voivat kukin yksin\u00e4\u00e4n aiheuttaa laajojen alueiden sadon menetyksen. Sadot ovat tietysti vaihdelleet ennenkin, mutta nyt rajukin vaihtelu on yh\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 tilanteessa, jossa marjan tarve ja kysynt\u00e4 kasvavat joka puolella maailmaa.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Kentt\u00e4kokeiden kohteena oleva mustikka kukassa jossain E-K:ssa. Kuvattu 1.4.20.<\/p><\/div>\n

Tarvitaan siis mustikka, joka siet\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nvaihteluja ja erityisesti kukintavaiheessa muutaman asteen pakkastakin, saavuttaa kukinnasta laskien satokypsyyden parissa-kolmessa viikossa ja s\u00e4ilyy ker\u00e4yskuntoisena useamman viikon ajan. Ja mik\u00e4 olennaisinta sadon onnistumiselle: kasvi on saatava her\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kukkimaan oikeana ajankohtana. Yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on saada p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4tkin oikea-aikaisesti nousemaan siivilleen talvihorroksestaan. Sitkeydest\u00e4\u00e4n huolimatta luonnonmustikka ei aivan t\u00e4yt\u00e4 nykyoloissa vaadittavia ominaisuuksia, jos vaatimukseksi asetetaan satovarmuus eiv\u00e4tk\u00e4 p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4tk\u00e4\u00e4n p\u00f6rr\u00e4\u00e4 kukissa, jos yll\u00e4tt\u00e4en tulee kylm\u00e4 jakso.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Luonnonmustikka ja muunneltu mustikka viihtyv\u00e4t kesken\u00e4\u00e4n. Ristip\u00f6lytys on ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, koska kukinta tapahtuu eri aikaan.<\/p><\/div>\n

Annetaan puheenvuoro viel\u00e4 toistaiseksi vain pienen piirin tuntemalle projektin vet\u00e4j\u00e4lle, UEF:n odorologian dosentti Heikki ”Sniffer” Nasuselle. H\u00e4n kertoo tulleensa nykyiseen teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 oman perim\u00e4ns\u00e4 ohjaamana. ”Minulla on erityisen hyv\u00e4 haju- ja makuaisti ja olen oppinut arvostamaan erityisesti eri kasvien hienon hienoja tuoksu- ja makuvivahteita, joiden syntyyn vaikuttavat monet seikat, my\u00f6s kasvien erilaiset DNA:t. T\u00e4st\u00e4 oli minulle lyhyt harppaus nykyisin jo arkip\u00e4iv\u00e4istyneeseen perinn\u00f6llisyystutkimukseen, joka on ollut t\u00e4m\u00e4nkin projektin ytimess\u00e4. Olen aina my\u00f6s uskonut monitieteisyyden voimaan ja pragmatistiseen l\u00e4hestymistapaan. ”The proof of the pudding is in the eating”, kuten Puntalassa sanotaan –\u00a0 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 kertoo, onko onnistuttu. Ja mustikkaa laitoin ensi kerran suuhuni taaperoik\u00e4isen\u00e4 ja viel\u00e4 aikuisi\u00e4ll\u00e4ni kes\u00e4n huippuhetki\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4 marjapaikka. Haluan, ett\u00e4 tulevien sukupolvien on mahdollista nauttia my\u00f6s vastapaistetusta mustikkapiirakasta. Tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4mme on biologeja, meteorologeja, kemistej\u00e4, insin\u00f6\u00f6rej\u00e4.\u00a0 Viimeisimpin\u00e4 ovat tulleet mukaan ohjelmoinnin, aerodynamiikan,\u00a0miniatyyrist\u00e4misen ja GPS-paikannuksen erikoisosaajat. Ja lis\u00e4\u00e4 erikoisosaajia tarvitaan my\u00f6s jatkossa, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 projekti on vasta alkua.” <\/em>(T\u00e4st\u00e4 ehk\u00e4 enemm\u00e4n my\u00f6hemmiss\u00e4 jutuissamme.)<\/p>\n

– Ruutana selvi\u00e4\u00e4 talven pohjaan asti j\u00e4\u00e4tyneiss\u00e4 jopa hapettomissa lammikoissa. Kasvukauden aikana sen maksaan muodostuu glykogeeni-hiilihydraattia. Glykogeeni muuttuu kalan elimist\u00f6ss\u00e4 puhtaaksi etyylialkoholiksi, jonka tuottaman energian varassa kala sinnittelee kuukausitolkulla odottaen j\u00e4iden sulamista. T\u00e4t\u00e4 prosessia hallitseva geenisekvenssi on nyt onnistuttu siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n kimalaiseen, mink\u00e4 ansiosta kimalaisen suonisto ei j\u00e4\u00e4dy ja se pystyy ”k\u00e4ynnistym\u00e4\u00e4n” ja toimimaan my\u00f6s pakkasessa ilman, ett\u00e4 se vaurioituisi. (Tosin suunnistuskyky hieman k\u00e4rsii, mihin ongelmaan ollaan kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kimalaiselle cyborgipohjaista paikannussatelliitteja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4\u00e4 navigointij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Ongelmana on periaatteessa en\u00e4\u00e4 laitteen koko, kun ohjelmistopuolen ongelmat on saatu ratkaistua.)<\/p>\n

– Mutta k\u00e4ynnistyminen ei tapahtuisi ilman toista geenimuunnosta. ”Virtalukon avain”, jos n\u00e4in maallikon kielell\u00e4 asian ilmaisisi, on taas saatu sudenkorennolta, joka voi el\u00e4\u00e4 vuosikaudet j\u00e4rvess\u00e4 odottaen sopivaa l\u00e4mmint\u00e4 parin viikon jaksoa, jonka aikana se ehtii lis\u00e4\u00e4nty\u00e4. Tutkimusryhm\u00e4 onnistui erist\u00e4m\u00e4\u00e4n kaksi ohjausgeenijaksoa, joista toinen geenijakso ohjasi sensoreita, jotka reagoivat veden pienen pieniin kemiallis-fysikaalisiin muutoksiin, jotka puolestaan ennakoivat suotuisan s\u00e4\u00e4jakson tuloa.\u00a0 Toisen geenijakson hallitsemat sensorit puolestaan reagoivat ensiksimainittujen sensoreiden tuottamiin signaaleihin ja k\u00e4ynnistiv\u00e4t lopulta toukan metamorfoosin signaalivoimakkuuksien ylitt\u00e4ess\u00e4 tietyn kynnysarvon.<\/p>\n

Geenimanipuloinnin tuloksena kimalainen saatiin aluksi ”k\u00e4ynnistym\u00e4\u00e4n” eli l\u00e4htem\u00e4\u00e4n lentoon samojen kemiallis-fysikaalisten parametrien t\u00e4yttyess\u00e4 kuin mit\u00e4 tarvittiin sudenkorennon muodonmuutoksen alkamiseksi. Vaikka t\u00e4t\u00e4kin virstanpylv\u00e4st\u00e4 juhlittiin yhten\u00e4 l\u00e4pimurtona, niin tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4 katsottiin, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syist\u00e4 pit\u00e4isi k\u00e4ynnistymisen tapahtua pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kemialliselta pohjalta. N\u00e4in my\u00f6s edettiin ja lopulta onnistuttiinkin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n parissa tunnissa biohajoava kemiallinen yhdiste, joka voidaan levitt\u00e4\u00e4 turvallisesti luontoon. Yhdiste liukenee sek\u00e4 veteen ett\u00e4 moniin yhdisteisiin, joiden j\u00e4\u00e4tymispiste on huomattavastikin nollan alapuolella. K\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n sekoitteen pitoisuus on my\u00f6s alhainen, 0,0025mmol\/l.<\/p>\n

Ja yll\u00e4tys, yll\u00e4tys. My\u00f6s mustikan geenimuokkauksessa onnistuttiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n samoja sudenkorennon sek\u00e4 ett\u00e4 ruutanan geenej\u00e4 kuin kimalaisenkin kohdalla. N\u00e4in siis onnistuttiin luomaan tilanne, jossa horrostavat kimalaiset saadaan nousemaan siivilleen ja mustikka her\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kukkimaan samanaikaisesti sen j\u00e4lkeen, kun alueelle on levitetty laukaisevaa yhdistett\u00e4. Meteorologien teht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 suotuisan s\u00e4\u00e4jakson ennustaminen, jota teht\u00e4v\u00e4\u00e4 helpottaa se seikka, ett\u00e4 mustikan ja kimalaisen s\u00e4\u00e4olosuhteiden toleranssi on ruutanalta saatujen geenijaksojen ansiosta luonnonkantoja suurempi.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Sek\u00e4 laboratorion sijainti ja toiminta sek\u00e4 kentt\u00e4koealue ovat olleet tarkasti vartioituja<\/p><\/div>\n

Tutkimusryhm\u00e4 on toiminut toistaiseksi julkisuudelta suojassa, mutta jossain vaiheessa voidaan kehitetyt genomit ja koetoiminnassa saadut tulokset luovuttaa kaikkien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ns. Creative Commonsin pohjalta. Koronapandemian vuoksi ensimm\u00e4iset mustikantaimet, tuunatut kimalaiset sek\u00e4 kemiallinen ruiskute tulevat myyntiin vasta kes\u00e4kuun puolella, jolloin toivottavasti viel\u00e4 valtalajina olevan luonnonmustikan kasvukausi on hyv\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4. Palaamme t\u00e4ll\u00e4 sivustolla aiheeseen my\u00f6hemmin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Julk. 1.4.2020, (MM) Loc. N\/A. Mustikka, ruutana ja sudenkorento tuskin lienev\u00e4t tavanneet toisiaan – ennenkuin muutama vuosi sitten, tosin vain bittein\u00e4 tutkimuslaboratorion tietokoneruuduilla. Ensitreffeill\u00e4 olivat l\u00e4sn\u00e4 ainoastaan kolmikon genomit. Perinn\u00f6llisyystutkimus on viime vuosina harpponnut kukonaskelin eteenp\u00e4in ja tuloksia alkaa n\u00e4ky\u00e4. … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":38,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-4020","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ei-kategoriaa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/levanen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4020","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/levanen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/levanen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/levanen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/38"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/levanen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4020"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/levanen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4020\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4027,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/levanen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4020\/revisions\/4027"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/levanen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4020"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/levanen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4020"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/levanen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4020"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}