– FM perinteentutkija Mikko Europaeus<\/p>\n
Muinaista asutusta ja kauttakulkua<\/p>\n
Ihmisen liikkumisesta ja asumisestakin nykyisen Mikkolanniemen alueella on todisteita jo kauan ennen varsinaisen kyl\u00e4n synty\u00e4. Peltoviljelyst\u00e4 ja kaskitaloutta edelt\u00e4nyt pyyntikulttuuri – mets\u00e4stys ja kalastus – toivat ensimm\u00e4iset asukkaat n\u00e4illekin seuduille jo kivikaudella (8000-1300 eKr.).<\/p>\n
Kivikautisia asuinpaikkoja on l\u00f6ydetty Pien-Rautj\u00e4rven l\u00e4heisyydest\u00e4 mm. j\u00e4rven l\u00e4nsirannalta H\u00e4rk\u00e4saaren rannalta (varmentamaton) ja it\u00e4rannalta Kostamonlahdelta. Monia irtol\u00f6yt\u00f6j\u00e4, kuten saviastioiden paloja, kvartsi-iskoksia, palanutta luuta, kivikirveit\u00e4 ym. on my\u00f6s saatu talteen kyl\u00e4n rajojen sis\u00e4puolelta l\u00e4hinn\u00e4 vanhalta j\u00e4rverantavy\u00f6hykkelt\u00e4. Uhrikivi\u00e4 eli ns.kuppikivi\u00e4, jotka viittaavat jo vakiintuneempaan viljelyasutukseen, on my\u00f6s l\u00f6ydetty Mikkolannimelt\u00e4 ja Tarnalasta.<\/p>\n
Oman erikoispiirteens\u00e4 Mikkolanniemen muinaishistoriaan tuo sen sijainti edullisten ja moneen suuntaan avautuvien vesireittien varrella. Asutusta on levinnyt Laatokalta koko pohjoiseen Etel\u00e4-Karjalaan ja kauemmaksikin sis\u00e4maahan Laatokkaan laskevia jokia (Ilmeenjoki, Hiitolan- eli Kokkolanjoki, Soskuanjoki, Ihalanjoki) pitkin. N\u00e4m\u00e4 joet muodostivat my\u00f6s karjalaisten kaukaisille nautintamaille suuntautuvan pohjank\u00e4ynnin alkuetapin. Simpelej\u00e4rvelt\u00e4 taas p\u00e4\u00e4stiin esimerkiksi Rautj\u00e4rville ja t\u00e4\u00e4lt\u00e4 useita pieni\u00e4 vesireittej\u00e4 ja telataipaleita hyv\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00e4en Pyh\u00e4j\u00e4rvelle.<\/p>\n
Mikkolanniemen varhaisimman asutuksen voikin olettaa syntyneen yhdelle ’v\u00e4lietapille’ t\u00e4ss\u00e4 laajassa vesireittien verkostossa. Niiden k\u00e4ytt\u00f6h\u00e4n oli ominaista Parikkalan per\u00e4le\u00e4niss\u00e4 – kuten Saaren kyli\u00e4 1800-luvulla nimitettiin -aina ensimm\u00e4isiin kanavointihankkeisiin saakka. 1700-luvun mikkolanniemel\u00e4iset k\u00e4yttiv\u00e4t viel\u00e4 kirkkovenett\u00e4 taittaessaan matkaa Parikkalan kirkolle Pien- ja Suur-Rautj\u00e4rvet yhdist\u00e4nytt\u00e4 Nivajokea pitkin.<\/p>\n
Kyl\u00e4n muodostuminen<\/strong><\/p>\n Nykyisell\u00e4 nimell\u00e4\u00e4n Mikkolanniemi ilmaantuu K\u00e4kisalmen l\u00e4\u00e4nin ruotsalaisiin veroluetteloihin vuonna 1651, jolloin Tarnalasta ja Honkakyl\u00e4st\u00e4 eriytyneen kyl\u00e4n muodosti 19 savun ryhm\u00e4. Jo t\u00e4t\u00e4 ennen mikkolanniemel\u00e4ist\u00e4 asustusta on ollut aiemmassa Kannarilassa, joka ensimm\u00e4isess\u00e4 Stolbovan rauhan j\u00e4lkeisess\u00e4 verokirjassa vuonna 1618 mainitaan Mikkolanniemen-Honkakyl\u00e4n yhteisasutuksena, mutta 1637 jo Honkakyl\u00e4st\u00e4 ja Tarnalasta erillisen\u00e4 asutukssaarekkeena.<\/p>\n Tarnala – sek\u00e4 asutuksena ett\u00e4 kyl\u00e4nnimen\u00e4 – on kuitenkin n\u00e4ist\u00e4 vanhin ja Mikkolanniemenkin vanhimmat kyl\u00e4asutuksen juuret palautuvat sen yhteyteen. Ven\u00e4l\u00e4isajan ns. Vatjan viidenneksen verokirjassa vuodelta 1500 mainitaan Kurkijoen pogostan Kokkolan ja Saaren perevaaroissa kyl\u00e4 nimelt\u00e4 Gorjujevo, jonka on arveltu sijainneen nykyisen Tarnalan-Mikkolanniemen-Honkakyl\u00e4n paikkeilla. Toisaalta samaisessa luettelossa on mainittu my\u00f6s Korkianiemi, jolla on ilmeisesti tarkoitettu juuri my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 Mikkolannieme\u00e4.<\/p>\n V\u00e4est\u00f6 ja asukkaat<\/strong><\/p>\n Vanhin Mikkolanniemen alueen asutus on todenn\u00e4k\u00f6isesti ollut pyyntiv\u00e4est\u00f6\u00e4, joka alkuper\u00e4 on h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa. Laatokan luoteisrannikon muinaiskarjalainen kanta-asutus on varmasti tuonut varhaisia asukkaita t\u00e4nnekin, mutta saamelaisen kantav\u00e4est\u00f6n osuus on ep\u00e4selv\u00e4. Nimist\u00f6ss\u00e4 ei kuitenkaan ole mainittavia j\u00e4lki\u00e4 t\u00e4st\u00e4, joten sit\u00e4 tuskin koskaan on ollut merkitt\u00e4v\u00e4sti. Vanhimpia paikannimi\u00e4 kyl\u00e4n alueella on Pyh\u00e4m\u00e4ki. Se liittyy er\u00e4kulttuuriin, jossa pyh\u00e4 = ’raja’, ’kielletty’. Pyh\u00e4m\u00e4ki on ehk\u00e4 ammoin ollut jonkinlainen nautintaraja varhaisen pyyntiv\u00e4est\u00f6n kesken tai mahdollisesti my\u00f6s arkiel\u00e4m\u00e4n piirist\u00e4 erotettu kulttipaikka.<\/p>\n Pien- ja Suur-Rautj\u00e4rven nimet ja er\u00e4\u00e4t muut nimet l\u00e4hiseudulla viittavat j\u00e4rvimalmin hy\u00f6dynt\u00e4miseen – raudannostoon. T\u00e4m\u00e4 luonnonvaran hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6 ja alkeellinenkin jalostaminen ovat edellytt\u00e4neet pysyv\u00e4\u00e4 paikalleen asettumista ja riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6voimaa. Tarnalan vanha perim\u00e4tieto onkin liitt\u00e4nyt vanhimpien asukkaiden saapumisen ja elinkeinon raudan nostoon. J\u00e4rven it\u00e4rannallakin on rautaesiintymiin viittaavia ruostel\u00e4hteit\u00e4, joten on mahdollista, ett\u00e4 my\u00f6s Mikkolanniemen pysyv\u00e4mpi asutus on alkanut raudan hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n Ortodoksinimist\u00f6\u00e4 tavataan Mikkolanniemelt\u00e4 ja l\u00e4hikylist\u00e4 jokseenkin s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi Tarassiinlahti ja -pelto, Mitroja, Miihkeinm\u00e4ki, Riionsalmi-ja niemi, Homasilta?. T\u00e4m\u00e4 onkin luonnollista, sill\u00e4 Mikkolanniemi oli viel\u00e4 1600-luvun alkupuolelle t\u00e4ysin ortodoksinen kyl\u00e4. Ruptuurisodan(1656-1661) j\u00e4lkeen ja viimeist\u00e4\u00e4n 1600-luvun loppuun menness\u00e4 K\u00e4kisalmen l\u00e4\u00e4nin useimpien kylien tapaan my\u00f6s Mikkolanniemen v\u00e4est\u00f6pohja vaihtui ortodoksien paetessa Ruotsin uskonvainoja ja verotusta sis\u00e4-Ven\u00e4j\u00e4lle, ns. Bezhetskin yl\u00e4ng\u00f6lle eli l\u00e4hinn\u00e4 Tverin Karjalan alueelle. Tyhjille j\u00e4\u00e4neille tiloille alkoi muuttaa luterilaisia uudisasukkaita l\u00e4hinn\u00e4 Savosta ja L\u00e4nsi-Karjalasta. Asutuksen vakiintuminen kesti kuitenkin kauan, sill\u00e4 katovuodet ja Suuri Pohjan sota (1700-1721) hidastivat kehityst\u00e4.<\/p>\n Savolaista ainesta on yleens\u00e4 pidetty etenkin Parikkalan pohjoisp\u00e4\u00e4n uudisasutuksessa merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 (vrt. esim. nimet Kosonen, Loikkanen,Laukkanen). Mikkolanniemen kyl\u00e4n varhaisten asuttajien joukossa on kuitenkin my\u00f6s vanhoja ’alkukarjalaisia’ nimi\u00e4, kuten Kuikka ja toisaalta ortodoksil\u00e4ht\u00f6kohtiin palautuvia sukunimi\u00e4, kuten Silvennoinen ( < kreik. Silvanos) ja Paakkinen (< karj. Paakki< ven. Pavel, Pavka, Pavko).<\/p>\n Parikkalan seudullakin muuttoliike on kulkenut ensin Karjalasta Savoon, mutta sitten taas p\u00e4invastoin. Esimerkiksi It\u00e4-Savon asutus perustui alkujaan laatokankarjalaiseen alkuper\u00e4\u00e4n, mutta toisaalta Suur-S\u00e4\u00e4mingin alueelta ’paluumuutettiin’ 1500-1700-luvuilla runsaasti Parikkalaan. Mikkolanniemenkin kyl\u00e4asutus eri aikoina ja kyl\u00e4n sukujen alkuper\u00e4 on puntaroitava tapauskohtaisesti kahdensuuntaisten muuttoliikkeiden ja my\u00f6s Ruotsin ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4listen rajasotien aiheuttamien laajojen v\u00e4est\u00f6siirtymien perusteella.<\/p>\n Kyl\u00e4n nimi ja kyl\u00e4n niemi<\/strong><\/p>\n Kuten edell\u00e4 on todettu, ei Mikkolanniemi kyl\u00e4nnimen\u00e4 ole alkuper\u00e4inen, vaan ajoittuu verrattain my\u00f6h\u00e4iseksi, 1600-luvun puoliv\u00e4liin. Mist\u00e4 kyl\u00e4 on saanut nykyisen nimens\u00e4? Ent\u00e4 varhaisemmat nimitykset ’Kannarila’ ja’Korkianiemi’?<\/p>\n Kannarila-nimen etymologia on arvoituksellinen. Kannari on esiintynyt tiett\u00e4v\u00e4sti sukunimen\u00e4, ilmeisesti ainakin Suomenlahden ulkosaariston Tyt\u00e4rsaarella. Sen yhteys kyl\u00e4nnimeen on kuitenkinep\u00e4varma.<\/p>\n Korkianiemi on sanan osiltaan l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4. Kuitenkin her\u00e4\u00e4 kysymys: mik\u00e4 on se niemi, johon sek\u00e4 ’korkia’ ett\u00e4 ’Mikkola’ kyl\u00e4nnimiss\u00e4 liittyv\u00e4t?<\/p>\n J\u00e4rvenlaskut ovat muuttaneet Mikkolanniemenkin rantamaisemia, mutta vesist\u00f6nl askukarttojen, maastonmuotojen ja nimist\u00f6n perusteella kaksi vaihtoehtoa vaikuttaa mahdolliselta. Ennen Pien-Rautj\u00e4rven ensimm\u00e4ist\u00e4 laskua 1830-luvulla suurin nykyisen Mikkolanniemen alueen niemi oli Paakkisenniemen ja Koskenjoen v\u00e4linen j\u00e4rveen ty\u00f6ntyv\u00e4 laaja kannake. Toinen, nykyist\u00e4 kantakyl\u00e4\u00e4 l\u00e4heisempi vaihtoehto sijaitsee joesta etel\u00e4\u00e4n suunnilleen Kaunism\u00e4en kohdalla ennen Jyrkil\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 tiet\u00e4. T\u00e4t\u00e4 vaihtoehtoa saattaisivat tukea l\u00e4heiset paikannimet Niemel\u00e4 ja Niemenkontu. Korkeuserojakin alkaa hahmottua koillisessa Kokkosenm\u00e4en suunnalla.<\/p>\n Mikkolanniemi-nimen perusta j\u00e4\u00e4 sekin n\u00e4enn\u00e4isest\u00e4 yksinkertaisuudestaan huolimatta vaille lopullista ratkaisua. Nimen selitt\u00e4minen Mikko-nimisten miesten asuinpaikan eli ’Mikkolan’ mukaan nimetyksi niemeksi on tietysti mahdollista, mutta vaikuttaa paikannimist\u00f6n rakentumisen kannalta yksinkertaistetulta ja 1600-luvun oloihin sovitettuna ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4. Mikkola-sukunimi taas tuskin tulee kyseeseen, sill\u00e4 nimi on l\u00e4ntinen ja sit\u00e4 tavataan id\u00e4ss\u00e4 v\u00e4h\u00e4isess\u00e4 m\u00e4\u00e4rin vasta 1700-luvulla. Toisaalta it\u00e4suomalaisen muodostumismallin mukaista on, ett\u00e4 henkil\u00f6nnimest\u00e4 johdetut -la, l\u00e4-p\u00e4\u00e4tteiset asutukseen liittyv\u00e4t paikannimet perustuvat yleens\u00e4 -nen-p\u00e4\u00e4tteiseen sukunimeen (Pitk\u00e4l\u00e4 < Pitk\u00e4nen). N\u00e4in ollen voisi kyl\u00e4nnimen taustalla olla Mikkonen-sukunimi paikannimen alkuosaan kiteytyneen\u00e4. T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n selitys ei silti vakuuta, sill\u00e4 vaikka sukunimi onkin it\u00e4inen (nyky\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 pohjoissavolainen) ei se ole Parikkalan seudunsukunimist\u00f6\u00e4.\u00a0 Siit\u00e4 ole tietoa vanhojen paikallisten sukujen joukossa tai muussa l\u00e4hist\u00f6n paikannimist\u00f6ss\u00e4k\u00e4\u00e4n. Olisi kai kyl\u00e4 nimetty ennemminkin jonkin valtasuvun mukaan?<\/p>\n Ehk\u00e4p\u00e4 Mikkolanniemi-nimen alkuper\u00e4\u00e4 olisikin luterilaisen nimist\u00f6n sijaan etsitt\u00e4v\u00e4 ortodoksiajan nimist\u00f6st\u00e4, joka on Mikkolanniemell\u00e4kin usein henkil\u00f6nnimil\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 (vrt. esim. Riionsalmi < Riiko < Grigor). Kyseeseen voisi ehk\u00e4 luontevimmin tulla etunimen Nikolai-nimen karjalankielinen kansanomainen muunnos Miikkula, joka on kreikkalaiskatolisen kirkon keskuudessa ollut pyhimysnimeen perustuvana vanhastaan suosittu. V\u00e4est\u00f6n vaihtumisen yhteydess\u00e4 nimi olisi sitten mukautunut nykyiseen ’suomalaistettuun’ asuunsa: Mikkola < Miikkula. My\u00f6s Mikael-nimen jokin kansaomainen muoto (Mikko, Miikki, Miikku,Miihkali, Miihkee) paikannimeen siirtyneen\u00e4 saattaa piill\u00e4 ’Mikkolan’ taustalla kyl\u00e4nnimess\u00e4.<\/p>\n L\u00c4HTEET L\u00c4HTEET JA KIRJALLISUUS:<\/p>\n Juvonen, Jaana 1996: Parikkalan historia.<\/p>\n Mikkonen, Pirkko & Paikkala, Sirkka 1992: Sukunimet.<\/p>\n Paakkinen, Erkki (toim.) 2000: Tarnalassa ku taivaan pankolla. Tarnala kyl\u00e4kirja.<\/p>\n Saaren kunta: lasketut vesist\u00f6t 1835-1967 (kartta).<\/p>\n Saari-Uukuniemi-retkeilykartta.<\/p>\n Vilska, Matti 1926: Parikkalan historia I-II.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" MIKKOLANNIEMI – katsaus kyl\u00e4n menneisyyteen – FM perinteentutkija Mikko Europaeus Muinaista asutusta ja kauttakulkua Ihmisen liikkumisesta ja asumisestakin nykyisen Mikkolanniemen alueella on todisteita jo kauan ennen varsinaisen kyl\u00e4n synty\u00e4. Peltoviljelyst\u00e4 ja kaskitaloutta edelt\u00e4nyt pyyntikulttuuri – mets\u00e4stys ja kalastus – toivat … Lue loppuun