Niska-Pietilän alue

OLYMPUS DIGITAL CAMERA Niska-Pietilän, Vähikkälän, Hiivaniemen ja Haakanalan kylät sijaitsevat Rautjärven kunnan eteläosassa valtakunnanrajan ja Purnujärven välisellä alueella. Alue on Salpausselän harjualuetta, jonka maisemaan kuuluvat pienet pellot ja mäet sekä rehevät notkot ja pienet suot. Isommat peltoalueet aukeavat Helisevänjoen ympäristössä, kun mennään Niska-Pietilästä Lassilaan. Alueen vesistöjä ovat Purnujärvi, Helisevänjoki, Oritlampi ja Pahalampi.

Reilut 80 asukasta hakevat kaupalliset palvelut lähinnä Imatralta. Vuoksenniskalle matkaa on 15 km ja Imatrankoskelle 25 km. Peruskoulun ala-aste on Rautjärven Asemanseudulla (13 km), yläaste ja lukio Simpeleellä, jonne matkaa kertyy 35 km. Myös muut kunnalliset palvelut, mm. terveyskeskus, ovat Simpeleellä. Kylässä on hiihtolatu. Lähimmät sisäliikuntatilat ovat Asemanseudulla, jossa kyläläisille on omat vuorot.

Päivä museotiellä – vaikka pyöräillen!

niska2Asutus keskittyy Niskapietiläntien varteen, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tietä sanotaan myös Museotieksi ja se on osa Suur-Saimaan pyöräilykierrosta ja Via Karelia – matkailureittiä. Kesäisin tien varren yrittäjät järjestävät suuren suosion saaneen Päivä museotiellä -tapahtuman.

Kylässä toimivia yrityksiä ovat Käsityöpaja Kikan Komotti, jossa on käsitöiden myyntinäyttely ja kahvipiste, Tyynelän tallit ja Tassuniityn koirahoitola. Suurin osa kyläläisistä käy töissä Imatralla. Maatalouden merkitys on enää vähäinen, ja kotieläimiä on enää yhdellä hevostilalla ja yhdellä lammastilalla. Paikallisesti merkittävin työnantaja on Rajavartiolaitoksen Niskapietilän vartioasema.

Purnujärvi ja Helisevänjoki ovat kyläläisille tärkeitä virkistysalueita, jotka tarjoavat mahdollisuuden kalastukseen ja melontaan. Helisevänjoen melontareitti päättyy Purnujärveen ja rantautumisalue on Lääperinlahdessa. Kylällä toimivat metsästysseura, kyläyhdistys ja Purnujärven vesialueen osakaskunta.

Merkittävä osa kylän historiaa on Helisevänjoen Niskalan koski. Ensimmäinen mylly koskelle rakennettiin jo 1700-luvulla. 1900-luvulla paikalle rakennettiin saha, voimalaitos ja tiilitehdas. Niiden toiminta loppui 1980-luvulla ja nykyisin kymmenen rakennusta käsittävä tehdaskiinteistö on varastokäytössä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *