Pertti Teittisen laatima historiikki<\/p>\n
S\u00e4\u00e4nj\u00e4rven kyl\u00e4 Savitaipaleella sijaitsee sisemm\u00e4n Salpaussel\u00e4n pohjoispuolella.<\/p>\n
Kyl\u00e4n aluetta pirstovat vesist\u00f6t. Pohjoispuolella sijaitsee kirkasvetinen, n. 40 km pitk\u00e4 Kuolimoj\u00e4rvi ja l\u00e4nsireunalla rapuveten\u00e4 tunnettu Virmaj\u00e4rvi. Kyl\u00e4n keskelle sijoittuvat S\u00e4ynj\u00e4rvi sek\u00e4 S\u00e4\u00e4nj\u00e4rvi. Lis\u00e4ksi kyl\u00e4ss\u00e4 on useita pienempi\u00e4 j\u00e4rvi\u00e4 ja lampia. Kaloina esiintyv\u00e4t kaikki Etel\u00e4-Suomessa yleisimpin\u00e4 tavattavat kalalajit, sek\u00e4 Kuolimoon j\u00e4\u00e4kaudelta reliikkin\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt nieri\u00e4.<\/p>\n
Maaper\u00e4lt\u00e4\u00e4n kyl\u00e4 kuuluu Kaakkois-Suomen rapakivialueeseen ja on paikoitellen pinnanmuodoltaan hyvin vaihtelevaa sek\u00e4 kivist\u00e4. Rehev\u00e4kasvuisia lehtipuu- ja lehtometsi\u00e4 tavataan purojen sek\u00e4 j\u00e4rvien rannoilta.<\/p>\n
Liikenteellisesti kyl\u00e4n asema on hyv\u00e4: alueella kulkee valtatie n:o 13 Lappeenranta – Mikkeli ja Savitaipale – Kouvola kestop\u00e4\u00e4llysteinen tie. Kyl\u00e4\u00e4 sivuaa my\u00f6s Taavetin kautta Haminan ja Kotkan satamiin kulkeva maantie.
\nEt\u00e4isyydet: Lappeenranta 45 km
\n Mikkeli 65 km
\n Kouvola 70 km
\n Hamina 85 km
\n Helsinki 200 km<\/p>\n
Elinkeinot<\/p>\n
Kautta aikojen maa- ja mets\u00e4talous oheistoimintoineen on antanut p\u00e4\u00e4asiallisesti kyl\u00e4n asukkaille toimeentulon. Kaskenpoltto loppui 1900-luvun vaihteessa, jolloin siirryttiin l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 asumuksia sijaitsevien peltojen raivauksiin, parannuksiin ja viljelyyn. T\u00e4rkeimpin\u00e4 uudistuksina kyl\u00e4ll\u00e4 oli vuosisadan alun ja toisen maailmansodan v\u00e4lill\u00e4 rautasiipisen kynt\u00f6auran, viskuukoneen, separaattorin, maamoottorin sek\u00e4 puimakoneen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottaminen. Maatiloilla elettiin omavaraistaloudessa.
\nAsukkaita oli taloissa paljon. Tilojen tuotanto oli monipuolista ja tavoitteena pidettiin oman v\u00e4en ruokahuollon turvaamista. Lihan, maidon, kotiel\u00e4inten ja viljan myyntituloja alettiin v\u00e4hitellen saada 1930-luvulla. Samaan aikaan maailmanlaajuinen lamakausi koetteli velkarahalla tilojaan uudistaneita is\u00e4nti\u00e4.<\/p>\n
Toisen maailmansodan v.1939-1945 t\u00e4ysin pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 kehitys p\u00e4\u00e4si vauhtiin 1950-luvulla. Hevoset vaihtuivat pelloilla traktoreihin ja kivenraivausta suoritettiin j\u00e4reill\u00e4 Caterpillar- telaketjukoneilla. Karjan ruokinnan ja jalostuksen parantuessa maidon myyntituloista saatiin mets\u00e4tulojen lis\u00e4ksi merkitt\u00e4v\u00e4 tulonl\u00e4hde tiloille.<\/p>\n
Laajimmillaan lypsykarjatalous oli 1970-luvulla, jolloin l\u00e4hes jokaisesta kyl\u00e4n talosta toimitettiin maitoa meijeriin. Sikataloutta oli yli kymmenell\u00e4 tilalla. Nyt karjatilojen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 voidaan laskea l\u00e4hes yhden k\u00e4den sormilla, tosin el\u00e4inm\u00e4\u00e4r\u00e4 tilaa kohden voi olla yli kymmenkertainen entiseen verrattuna.<\/p>\n
Aiemmin kyl\u00e4l\u00e4isi\u00e4 on toiminut autojen piiriedustajina, sahatavaraliikkeenharjoittajina, kyl\u00e4seppin\u00e4, suutareina jne.<\/p>\n
Nykyisin\u00e4 toimialoina mainittakoon puusep\u00e4nteollisuus, maanrakennus, tilausliikenne kuorma- ja henkil\u00f6autoilla, autojen ja koneiden korjaamotoiminta, leipomo- ja kahvilayritt\u00e4j\u00e4t sek\u00e4 taidekeramiikka.<\/p>\n
L\u00e4hteet: Pertti Jurvanen, Savitaipale Kotiseutuni, 1981
\n Kyl\u00e4l\u00e4isten haastattelut<\/p>\n
S\u00e4\u00e4nj\u00e4rven kyl\u00e4n historiaa<\/p>\n
Kirjoittanut: Pertti Teittinen<\/p>\n
S\u00e4\u00e4nj\u00e4rven kyl\u00e4ll\u00e4 on jo 1800-luvun alkupuolella ollut kantatiloja, joita on jaettu ja jotka edelleenkin ovat saman suvun hallussa. N\u00e4it\u00e4 ovat Tikan tila, Ellolan talot, Vahvasen tila, Hujasen alue, Karhulan tilat, Naappila (Erkki Karhulan tila), Vanhakarhut Viirun suunnalta sek\u00e4 Kuljun paikka (Hannu Inkeroisen omistuksessa).<\/p>\n
Kauppa
\nS\u00e4\u00e4nj\u00e4rven kyl\u00e4kauppa oli alunperin yksityisen omistuksessa. Vuonna 1928 kauppa muutettiin osuuskaupaksi ja se toimi vuoteen 1985. Toiminnan aikana kauppiaita oli useita.
\nVuonna 1937 (vuosiluku on muistin mukaan) kauppa tuhopoltettiin kahteen kertaan, mutta rakennettiin sen j\u00e4lkeen uudestaa. Kaupan l\u00e4hell\u00e4 oleva Hietoron tilan riihi on noin 200 vuotta vanha.<\/p>\n
Posti
\n1950-luvun j\u00e4lkeen posti tuotiin Yl\u00e4-Vahvasen taloon (S\u00e4\u00e4nj\u00e4rven koulun kohdalla tien toisella puolella oleva keltainen puutalo) ja kyl\u00e4l\u00e4iset hakivat postin itse sielt\u00e4. My\u00f6hemmin posti haettiin taksiautoilija Onni Jurvaselta (nykyinen Ruohion talo).<\/p>\n
Huvittelupaikat
\nTikan aholla (nykyisen Lahja Laakon talon l\u00e4heisyydess\u00e4) oli 1900-luvun alkupuolella nuorten kokoontumispaikka ja siell\u00e4 pidettiin kyl\u00e4tansseja.Vuoden 1949 j\u00e4lkeen tansseja on pidetty S\u00e4\u00e4nj\u00e4rven lavalla.<\/p>\n
Rustholkarhun tilalla olevalla Sep\u00e4nlatsilla pidettiin S\u00e4\u00e4nj\u00e4rven osaston yleisurheilukisoja ja pes\u00e4pallo-otteluja ainakin 1930-luvun lopulla, sek\u00e4 uudelleen sodan j\u00e4lkeen.<\/p>\n
(Tietoja antoi mm. Matti Vahvanen)<\/p>\n
S\u00c4\u00c4NJ\u00c4RVEN KOULUN VAIHEITA<\/p>\n
Valkj\u00e4rven rannalla sijaitsevan koulutalon vihki\u00e4iset pidettiin 19.2.1950. Toki S\u00e4\u00e4nj\u00e4rvell\u00e4 oli k\u00e4yty koulua t\u00e4t\u00e4 aikaisemminkin ja ennen koulutalon rakentamista koettiin monia v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 vaiheita.<\/p>\n
Koulupiirin nimen\u00e4 S\u00e4\u00e4nj\u00e4rvi esiintyy jo 1900 vahvistetussa koulupiirijaossa. Pit\u00e4j\u00e4n jakaminen koulupiireihin her\u00e4tti voimakkaita mielipiteit\u00e4. Kun kuntakokoukselle esiteltiin valiokunnan laatima ehdotus piirijaosta, syntyi ”sellainen meteli, ettei tiennyt, kenen puhetta voisi kuunnella, jonka t\u00e4hden t\u00e4ytyi lopettaa kokous t\u00e4ll\u00e4 kertaa”.<\/p>\n
Kyl\u00e4l\u00e4iset ehdottivat koulun perustamista vuonna 1919. Mukana t\u00e4ss\u00e4 kokouksessa oli 39 vanhempaa, ja heill\u00e4 oli 31 kouluik\u00e4ist\u00e4 lasta. Hanke eteni niin ripe\u00e4sti, ett\u00e4 koulutoiminta aloitettiin 1920, vuotta ennen oppivelvollisuuslain voimaantuloa.<\/p>\n
Koulupaikaksi osoitettiin kunnan omistaman Karhulan tila. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 koulupiirin nimikin muutettiin 1926 Karhulan koulupiiriksi. Vuonna 1948 nimi muutettiin takaisin S\u00e4\u00e4nj\u00e4rven piiriksi. Koulun veistolassa on viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 muutamien h\u00f6yl\u00e4penkkien pohjassa Karhulan koulun nimi.<\/p>\n
Oppilasm\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvoivat ja pian koulun johtokunta vakuuttui uuden koulutalon rakentamistarpeesta. Siit\u00e4 oltiin yksimielisi\u00e4, mutta rakentamispaikasta oli erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4. Kannatusta saivat Tikan, Karhulan ja Vahvasen paikat. Lopulta vuonna 1938 sek\u00e4 johtokunta ett\u00e4 piirikokous kannattivat koulun rakentamista Vahvasen paikalle.<\/p>\n
Rakentamishankkeeseen vaikutti vireill\u00e4 ollut suunnitelma muuttaa koulupiirijakoa. Jurvasen alue haluttiin erottaa S\u00e4\u00e4nj\u00e4rven koulupiirist\u00e4 ja liitt\u00e4\u00e4 se Viirun koulupiiriin. T\u00e4m\u00e4 ei puolestaan sopinut kansakouluntarkastajalle. H\u00e4n halusi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 jaon ennallaan ja vaati koulun rakentamista Tikan paikalle, jottei Jurvasen alueen lasten koulumatkoista tulisi liian pitki\u00e4.<\/p>\n
Kunnan ja kansakouluntarkastajan kiista ratkesi kunnan n\u00e4kemyksen mukaisesti 1940-luvulla, mutta nyt sota-aika viiv\u00e4stytti rakentamiseen ryhtymist\u00e4. Koulun piirustukset olivat olleet jo valmiina vuonna 1936, mutta vasta vuonna 1946 oltiin siin\u00e4 vaiheessa, ett\u00e4 kunnanvaltuusto vahvisti vaihtokaupan, jolla hankittiin tontti maanviljelij\u00e4 Hjalmar Vahvaselta.<\/p>\n
Vuosikymmeni\u00e4 viiv\u00e4stynyt rakentaminen haittasi vakavasti koulutoimintaa. Pahimmillaan koulu joutui toimimaan kolmessa eri paikassa vuokratiloissa. Joillekin oppilaille jouduttiin tilanpuutteen vuoksi my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n lykk\u00e4yst\u00e4 koulun aloittamiseen, ja joitakin taas ohjattiin toisiin kouluihin. Vaikeat kouluolot vaikuttivat my\u00f6s siihen, ett\u00e4 S\u00e4\u00e4nj\u00e4rvelle oli vaikea saada opettajia.<\/p>\n
Uuden koulutalon rakentamisen j\u00e4lkeen merkitt\u00e4v\u00e4n muutoksen koulun el\u00e4m\u00e4\u00e4n toi peruskouluun siirtyminen. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kouluun j\u00e4iv\u00e4t 1. \u2013 4. luokat ja koulupiirin viides- ja kuudesluokkalaiset ohjattiin Kirkonkyl\u00e4\u00e4n ja Havolle. My\u00f6hemmin taas palattiin antamaan opetusta 1.- 6. luokille.<\/p>\n
Koulun viimeisille toimintavuosille antoi oman erityisleimansa vuonna 2000 aloitettu er\u00e4kouluhanke.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 koulun alkuvaiheisiin painottuva lyhyt katsaus on pidetty puheena koulun viimeisess\u00e4 kev\u00e4tjuhlassa 28.5.2004<\/p>\n
Kirjoittanut Tero Ponto
\nH\u00e4n toimi S\u00e4\u00e4nj\u00e4rven koulun 4-6 luokkien opettajana lukuvuonna 2003-2004. <\/p>\n
L\u00e4hteet: Tauno Huovio: Savitaipaleen koululaitos 1884 \u2013 1984. <\/p>\n
S\u00e4\u00e4nj\u00e4rven er\u00e4koulun toiminta
\nEr\u00e4koulu j\u00e4rjesti ja tarjosi ulkona tapahtuvaa er\u00e4taitojen opetusta, kuten tulentekoa, leiriytymist\u00e4, ensiaputaitoja (SPR:n kouluttajan opastuksella), ruuan valmistusta, suunnistusta ja kompassin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 kalastusta.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi koululla pidettiin koulutus- ja kurssitoimintaa, leirej\u00e4 sek\u00e4 erikseen r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityj\u00e4 opetuskokonaisuuksia ulkopuolisille ryhmille. Ryhmi\u00e4 oli talvella viikonloppuina ja kes\u00e4loman aikana pidempi\u00e4kin leirej\u00e4.<\/p>\n
Er\u00e4koulun ja Sytyke ry:n yhteisty\u00f6ll\u00e4 koulun ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n rakennettiin kota, laavu ja opastettu luontopolku pitkospuineen sek\u00e4 lintutorneineen. Er\u00e4koulu hankki yhteiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n retkeilyvarusteita, kuten lumikenki\u00e4, sek\u00e4 urheiluv\u00e4lineit\u00e4.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi yhteisty\u00f6t\u00e4 tehtiin mm. Punkaharjulla sijaitsevan Suomen mets\u00e4museo Luston kanssa. Lustossa myytiin S\u00e4\u00e4nj\u00e4rven koululaisten askarteluja ja koululaisilla oli n\u00e4yttelyss\u00e4 oma vitriini.<\/p>\n
S\u00e4\u00e4nj\u00e4rven koulu ja samalla my\u00f6s er\u00e4koulu lakkautettiin kunnanvaltuuston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4. Opetus loppui kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2004.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Pertti Teittisen laatima historiikki S\u00e4\u00e4nj\u00e4rven kyl\u00e4 Savitaipaleella sijaitsee sisemm\u00e4n Salpaussel\u00e4n pohjoispuolella. Kyl\u00e4n aluetta pirstovat vesist\u00f6t. Pohjoispuolella sijaitsee kirkasvetinen, n. 40 km pitk\u00e4 Kuolimoj\u00e4rvi ja l\u00e4nsireunalla rapuveten\u00e4 tunnettu Virmaj\u00e4rvi. Kyl\u00e4n keskelle sijoittuvat S\u00e4ynj\u00e4rvi sek\u00e4 S\u00e4\u00e4nj\u00e4rvi. Lis\u00e4ksi kyl\u00e4ss\u00e4 on useita pienempi\u00e4 j\u00e4rvi\u00e4 … Lue loppuun