{"id":36,"date":"2012-04-12T19:23:36","date_gmt":"2012-04-12T18:53:36","guid":{"rendered":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/simola\/?page_id=36"},"modified":"2016-02-06T14:46:15","modified_gmt":"2016-02-06T14:16:15","slug":"historia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/simola\/asuminen-kylalla\/historia\/","title":{"rendered":"Historia"},"content":{"rendered":"

Kyl\u00e4toimikunnan 20 vuoden historiikkia…kirjoitettu vuonna 2000<\/strong><\/p>\n

Postikortteja oli myynniss\u00e4 vesitornilla ja Hytin Pys\u00e4kill\u00e4<\/p>\n

Raippo-Simolan kyl\u00e4toimikunta on Lappeenrannan ensimm\u00e4inen perustettu kyl\u00e4toimikunta. Kyl\u00e4toimikunta on perustettu 12.5.1980. Kyl\u00e4toimikunnan tarkoituksena on perustettaessa ollut olla yhteisty\u00f6ss\u00e4 kaupungin viranomaisten ja lautakuntien kanssa sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 elinolosuhteita ja koko kyl\u00e4n kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Kyl\u00e4toimikunnan j\u00e4senet perustettaessa:
\nRauni Haikala, Antti Heilimo, varapj.\/ Raimo H\u00e4kkinen, Pertti Leinonen, pj.\/ Erkki Lyijynen, Marketta Kaipia, Reino Karhu, Hannu Kotonen, Seppo Napari, siht.\/ Pekka P\u00e4iv\u00e4nen, Helli Turunen ja Tapio Vataa. Lappeenrannan kaupungin yhteyshenkil\u00f6n\u00e4 perustamisvaiheessa tutkija Markku Muhonen.<\/p>\n

Alkuvuosina toteutuneita hankkeita (toimintakertomuksesta -81):<\/p>\n

yleis\u00f6puhelin Simolan aseman tien varteen
\nuimakoulu Rikkil\u00e4\u00e4n Aitj\u00e4rvelle
\ntienviitta urheilukent\u00e4lle
\nkaupungin avustus kansanhiihtolatujen aukaisuun
\nsadekatos bussipys\u00e4kille<\/p>\n

Muita mainittavimpia aikaansaannoksia: (l\u00e4hdetietona kyl\u00e4toimikunnan toimintakertomukset alkaen -81)<\/p>\n

20.6.1982 kiinnitettiin muistolaatta Simolan vesitorniin seudun pommituksissa menehtyneiden muistoksi.
\ntammikuussa -83 kyl\u00e4toimikunnalle luovutettu K-kauppojen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n Savo-Karjalan piirin ansioituimman kyl\u00e4yhdistyksen palkinto.
\nvuoden -83 Raippo-Simolan osayleiskaavan suunnittelu menossa ja valaistu pururata saatu valmiiksi Simolan koululle.
\nmaaliskuussa -84 aloitettu yhdess\u00e4 Vainikkalan kyl\u00e4toimikunnan kanssa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n perinteiseksi j\u00e4\u00e4nyt laturetki.
\nmaatalousoppilaitokselle aloitettu kuntosalin rakennusty\u00f6t syksyll\u00e4 -84, jota my\u00f6s kyl\u00e4l\u00e4iset ovat voineet k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.
\nSimolan vesitornin ”museo-toiminnan” kehitt\u00e4minen alkoi -93.
\n18.6-94 vesitornilla j\u00e4rjestettiin Simolan asemanseudun suurpommitusten 50-vuotismuistotilaisuus. Muistotilaisuuteen oli kokoontunut runsaat 400 osanottajaa. Muistojuhlapuheen tilaisuudessa piti eversti evp. Veikko Rusanen.
\nVaalimaantielle ”kyl\u00e4n” kohdalle anottu 80 km\/h nopeusrajoitusta ensimm\u00e4isen kerran -82, toistamiseen -89 ja kolmannen kerran -99; jolloin nopeusrajoitusanomus sai my\u00f6nt\u00e4v\u00e4n vastauksen.
\nVuosituhannen vaihduttua aloitettu pitk\u00e4\u00e4n puhuttu vesist\u00f6reitin kunnostus Alakosken l\u00e4nsirannan perkauksella, josta kimmokkeena alueen kalastuskuntalaisten ja Vainikkalan kyl\u00e4l\u00e4isten yhteisajatuksen pohjalta perustettu yhdistys, jonka ensiprojektina on saattaa vesist\u00f6reitti Suuri-Pyh\u00e4kala … Telkj\u00e4rvi virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n (kanoottireitti, patikkapolku, laavuja, nuotiopaikkoja jne.). Perustetun yhdistyksen nimi: My\u00f6t\u00e4virtaan ry<\/p>\n

Harrastetutkija Anne Soini, kirjoittaa Simolan historiasta:<\/strong><\/p>\n

<\/strong>L\u00e4pi aikojen tarkasteltuna on Simola ollut pienehk\u00f6 mutta toiminnallinen kyl\u00e4.\u00a0 Seutua halkova ja Viipurinlahteen laskeva Alajoki eli Sarvijoki tarjosi mahdollisuuden myllytoiminnalle ja 1700-luvulla. My\u00f6hemmin 1800-luvulla samaisen joen varressa harjoitti toimintaansa Haikalan veljesten nahkaruukki sek\u00e4 saha, jotka ty\u00f6llistiv\u00e4t my\u00f6s muualta muuttaneita. Suurin muutos kyl\u00e4yhteis\u00f6n elossa tapahtui vuonna 1869, kun Helsinki \u2013 Pietari rautatie linjattiin kulkemaan paikallisten maiden l\u00e4vitse. Maat lohkottiin tarvej\u00e4rjestyksess\u00e4. Rakennettiin rautatieasema ja liikenteen edellytt\u00e4m\u00e4t muutkin rakennukset. Toiminta laajeni viel\u00e4 vuonna 1885, kun saatiin valmiiksi keisari Aleksanteri III k\u00e4skyst\u00e4 tehty ratayhteys Simolasta Lappeenrantaan. Kyseisen\u00e4 vuonna oli Lappeenrannassa sotav\u00e4en leirikokous ja n\u00e4in saatiin rautahevolla p\u00e4\u00e4radasta yhteys kyseiselle paikalle. Toiminnan laajentuessa muualta paikkakunnalle muuttanut virkamieskunta toi kyl\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n kulttuuri -, j\u00e4rjest\u00f6 – ja harrastustoiminnan.\u00a0 Kyl\u00e4n historiaan on j\u00e4tt\u00e4nyt koskettavasti j\u00e4lkens\u00e4 maamme sotien aika. Sodank\u00e4ynnin kannalta asemakyl\u00e4n sijainti oli strateginen ja asema-aluetta pommitettiin useaan otteeseen tuhoisin seurauksin. Ajasta on j\u00e4\u00e4nyt muistuttamaan pommitusten vauriot kyl\u00e4n raitilla sijaitsevan vesitornin tiilisiss\u00e4 seiniss\u00e4. Muistolaatta vesitornin julkisivun sein\u00e4ss\u00e4 kertoo karua totuutta. Ratayhteys palvelee edelleen vaikka junat eiv\u00e4t Simolassa pys\u00e4hdyk\u00e4\u00e4n. Muun asutuksen lomasta on havaittavissa j\u00e4ljell\u00e4 viel\u00e4 olevia rautatierakennuksia kuten vanha ja uudempi asema, veturitalli, ratamestarin talo sek\u00e4 kyl\u00e4n maisemaa hallitseva tiilinen vesitorni.
\nemail: annekristiina.pentik\u00e4inen(at)pp.inet.fi<\/p>\n

 <\/p>\n

\n\n\t\t