{"id":2876,"date":"2024-11-13T18:43:38","date_gmt":"2024-11-13T16:43:38","guid":{"rendered":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/?p=2876"},"modified":"2024-11-13T18:43:38","modified_gmt":"2024-11-13T16:43:38","slug":"antti-mikkola-hevosmies","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/antti-mikkola-hevosmies\/","title":{"rendered":"Antti Mikkola – hevosmies"},"content":{"rendered":"\n

\u201dMinulla tosin ei ole suurhevosmiesten lailla kertomisia huomattavista jalostussaavutuksista, suurista hevoskaupoista tai hauskoista kilpa-ajomatkoista. Mutta sit\u00e4 enemmin minulla on kokemuksia arkisesta aherruksesta pelloilla ja metsiss\u00e4, siell\u00e4 miss\u00e4 mies ja hevonen yhdess\u00e4 ovat luoneet kypsemp\u00e4\u00e4 kynn\u00f6st\u00e4 tuleville sukupolville, hankkineet leip\u00e4\u00e4 ja viihtyisyytt\u00e4 lukuisalle lapsiparvelle ja lopuksi parempaa elintasoa ja vaurauttakin.\u201d<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n

Antti kuoli lokakuun alussa 1968. Min\u00e4 synnyin vajaa kaksi vuotta my\u00f6hemmin, enk\u00e4 siis ole koskaan Antti-pappaa tavannut. Siksi lipaston laatikosta l\u00f6ytynyt Antin k\u00e4sin kirjoittama kertomus on korvaamaton aarre! Antti oli osallistunut kirjoituksellaan Hevostalous -lehden kirjoituskilpailuun vuonna 1952.<\/p>\n\n\n\n

Antin hevosmiesura alkoi jo 7 -vuotiaana, silloin h\u00e4n kykeni suitsittamaan hevosen ja hakemaan sen laitumelta. Samoin kuin ajamaan hevosta lannan- ja mudanajotalkoissa. Saatuaan kansakoulun k\u00e4yty\u00e4 13 vuotiaana ja hiihdelty\u00e4\u00e4n yhden talven j\u00e4nislankoineen metsiss\u00e4 Antti sai omien sanojensa mukaan \u201dvakituiset hevosmiehen ohjakset k\u00e4teen\u201d. Mikkolassa alettiin siihen aikaan pit\u00e4\u00e4 kahta hevosta, mutta talossa ei ollut muita miehi\u00e4 kuin Antti ja kymmenen vuotta vanhempi Juho -veli. Veljesten is\u00e4 oli kuollut muutamaa vuotta aiemmin.<\/p>\n\n\n\n

Antti sai ensimm\u00e4iseksi ajohevosekseen Visu -nimisen tamman, joka oli Vilkj\u00e4rven kyl\u00e4n ensimm\u00e4inen kantakirjatamma ja kyl\u00e4n paras vetohevonen. Visulla Antti ajoi muutaman talven rahtia. Varsaa veljekset eiv\u00e4t Visusta saaneet ja siksi heid\u00e4n mielens\u00e4 alkoi tehd\u00e4 kookkaampaa ja hyv\u00e4kulkuista siitostammaa. Syyskes\u00e4ll\u00e4 1919 Juho sai ostettua naapuripit\u00e4j\u00e4st\u00e4 S\u00e4kkij\u00e4rvelt\u00e4 hyv\u00e4n kantakirjatamman. T\u00e4m\u00e4n Iri -tamman kantakirjatodistus l\u00f6ytyi my\u00f6s lipaston laatikosta. N\u00e4m\u00e4 kaksi tammaa tuntuvat olleen Antille erityisen t\u00e4rkeit\u00e4 hevosia.<\/p>\n\n\n\n

\u201dT\u00e4ll\u00e4 tammalla, niin kuin kaikilla muillakin hevosillani minun piti ajaa paljon raskaita talviajoja sill\u00e4 mist\u00e4p\u00e4 sit\u00e4 pienviljelij\u00e4 olisi muualta rahaa juuri saanut kun mets\u00e4st\u00e4 ja rahtitielt\u00e4.\u201d<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n

Sodassakin Antti oli hevosmiehen\u00e4 ja hevosen hyvinvointi oli h\u00e4nelle kunnia-asia. Kovassa tykist\u00f6keskityksess\u00e4 oli n\u00e4hty miehen seisovan hevosen vierell\u00e4, pitelev\u00e4n toisella k\u00e4dell\u00e4 hevosta suitsista ja toisella k\u00e4dell\u00e4 taputtelevan hevosta. Mies oli ollut Antti Mikkola. My\u00f6hemmin muut miehet olivat kysyneet Antilta miksei t\u00e4m\u00e4 hakeutunut suojaan, johon Antti oli vastannut, ettei h\u00e4n voinut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 hevosta yksin.<\/p>\n\n\n\n

\u201dOlen ajanut sotareisuilla Kalevalan laulumaita Eldankaj\u00e4rven j\u00e4\u00e4t\u00e4 kuin my\u00f6s Osterj\u00e4rven, Tolvaj\u00e4rven ja Suklaj\u00e4rven, eik\u00e4 hevosieni olkap\u00e4iss\u00e4 enemmin kuin muuallakaan ole koskaan ollut kipeit\u00e4.\u201d<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n

Antti seurasi my\u00f6s kilpa-ajoja ja n\u00e4ki sen ajan raviurheilun suuria hevost\u00e4hti\u00e4, Huovista ja Reippaan-Liisist\u00e4 Lohdutukseen ja Eri-Aaroniin. Antti oli kertonut vaimolleen Lyydialle pelaavansa pient\u00e4 peli\u00e4 ja saavansa v\u00e4h\u00e4n voittojakin. Turun kuninkuusravireissusta Antti ei kirjoituksessaan maininnut, mutta j\u00e4lkipolvet ovat kertoneet, ett\u00e4 silt\u00e4 reissulta is\u00e4 Antti palasi kotiin ilman toista kenk\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kilpa-ajoja j\u00e4rjestettiin talvisin my\u00f6s j\u00e4rvien j\u00e4ill\u00e4. Vanhat kilpak\u00e4rryt vanhan kivinavetan nurkassa viittaavat siiihen, ett\u00e4 joskus Anttikin on jollain hevosellaan kilvanajoon osallistunut.<\/p>\n\n\n\n

Kursivoidut ja tummennetut kohdat ovat otteita Antti Mikkolan kirjoittamasta kertomuksesta.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kuvat Mauno Mikkolan kotiarkistoista, teksti Anna-Mari Mikkola<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tamma Irin kantakirjatodistus 23.5.1917<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Antti Mikkolan hevoset Poju ja Reku laitumella<\/em> 1940-luvun alussa<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dMinulla tosin ei ole suurhevosmiesten lailla kertomisia huomattavista jalostussaavutuksista, suurista hevoskaupoista tai hauskoista kilpa-ajomatkoista. Mutta sit\u00e4 enemmin minulla on kokemuksia arkisesta aherruksesta pelloilla ja metsiss\u00e4, siell\u00e4 miss\u00e4 mies ja hevonen yhdess\u00e4 ovat luoneet kypsemp\u00e4\u00e4 kynn\u00f6st\u00e4 tuleville sukupolville, hankkineet leip\u00e4\u00e4 ja viihtyisyytt\u00e4 lukuisalle lapsiparvelle ja lopuksi parempaa elintasoa ja vaurauttakin.\u201d Antti kuoli lokakuun alussa 1968. Min\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":195,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2876","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2876","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/195"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2876"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2876\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2889,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2876\/revisions\/2889"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2876"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2876"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2876"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}