{"id":2950,"date":"2025-01-20T13:45:13","date_gmt":"2025-01-20T11:45:13","guid":{"rendered":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/?p=2950"},"modified":"2025-01-20T13:45:13","modified_gmt":"2025-01-20T11:45:13","slug":"juhana-jukkala-karhunkiertajana-keisarillisessa-jahtiseurueessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/juhana-jukkala-karhunkiertajana-keisarillisessa-jahtiseurueessa\/","title":{"rendered":"Juhana Jukkala \u2013 karhunkiert\u00e4j\u00e4n\u00e4 keisarillisessa jahtiseurueessa"},"content":{"rendered":"\n<p>Juhana Rietunpoika Jukkala syntyi Rasan kantatilalla 19.6.1850. Vuonna 1871 h\u00e4n avioitui Hanna Juhanantyt\u00e4r H\u00e4k\u00e4miehen kanssa. Lapsia heille syntyi kuusi \u2013 yksi tytt\u00f6 ja viisi poikaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Juhanan ollessa seitsem\u00e4nvuotias, h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4, Rietu Jeremianpoika Jukkala, osti is\u00e4ns\u00e4 hallitseman tilan osan itselleen Paavo Matinpoika Rasalta. Kauppahinta oli 400 hopearuplaa. Rietu ja h\u00e4nen vaimonsa Helena Jaakontyt\u00e4r Kokko lahjoittivat tilan Juhanalle ja Hannalle vuonna 1902.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4iv\u00e4ty\u00f6ns\u00e4 Juhana teki maanviljelij\u00e4n\u00e4, mutta mieliharrastuksena h\u00e4nell\u00e4 oli mets\u00e4stys. Eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pienriistan mets\u00e4stys, vaan my\u00f6s suuremmat riistael\u00e4imet olivat t\u00e4ht\u00e4imess\u00e4, kuten hirvet ja karhut.<\/p>\n\n\n\n<p>Taitojensa puolesta h\u00e4net kutsuttiin yhten\u00e4 Lappeen miehist\u00e4 johtamaan vuonna 1874 karhun mets\u00e4stysseuruetta, jonka is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 oli perint\u00f6ruhtinas Aleksanteri III.<\/p>\n\n\n\n<p>Teksti: Ismo Jukkala<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity is-style-wide\" \/>\n\n\n\n<div style=\"height:16px\" aria-hidden=\"true\" class=\"wp-block-spacer\"><\/div>\n\n\n\n<p>Riihim\u00e4ki-Pietarin radan rakentaminen alkoi vuonna 1867 ja rata vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n keisari Aleksanterin nimip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 11. syyskuuta 1869. Uuden rautatien vieh\u00e4tys ja mahdollisuus karhujahtiin saivat Romanovit matkustamaan Viipurin l\u00e4\u00e4niin. Ensimm\u00e4inen jahtimatka karhumets\u00e4lle tehtiin maaliskuussa 1870. Jahtiseurueen luottomiehen\u00e4 oli kokenut karhunkiert\u00e4j\u00e4 Juho Leino. Jahti onnistui odotetusti ja saaliina oli kaksi karhua.<\/p>\n\n\n\n<p>Seuraava onnistunut karhujahti Simolassa alkoi tammikuussa 1872. T\u00e4ll\u00e4 kertaa saaliina oli yksi karhu, joka ammuttiin Kemppil\u00e4n kyl\u00e4n mets\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Huhtikuun 4. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1874 saapui perint\u00f6ruhtinas Aleksanteri III puolisonsa Dagmarin ja muun seurueen kanssa keisarillisella junalla Simolaan. Seurueeseen kuului my\u00f6s englantilaisia vieraita sek\u00e4 jonkin verran my\u00f6s naisia ja hovinaisia.<\/p>\n\n\n\n<p>Mets\u00e4stysmatka suuntautui t\u00e4ll\u00e4 kertaa Vihtosen syd\u00e4nmaille, jonne matkaa jatkettiin hevosilla. Jahtiin osallistui miehi\u00e4 jokaisesta pit\u00e4j\u00e4n talosta ja asiantuntijaksi oli saatu uusi paikallinen tuttavuus Lappeelta, Vilkj\u00e4rven kyl\u00e4lt\u00e4 talollinen Juhana Jukkala. Juhana oli 24-vuotias ja samaa ik\u00e4luokkaa olivat nuoret keisarilliset.<\/p>\n\n\n\n<p>Jahdissa saatiin kaadetuksi pieni karhu. Isompi kierretty karhu oli kuitenkin karannut pes\u00e4st\u00e4\u00e4n. Kaikesta huolimatta jahti oli kuitenkin onnistunut. Asemalle virtasi takaisin useampi reki, koska maastossa oli ollut mukana k\u00f6\u00f6kki, josta oli tarjoiltu ruokaa ja tasokkaita juomia jahtiseurueelle. Kaadettu karhu kannettiin asemalle puunrangassa tassut yhteen sidottuina.<\/p>\n\n\n\n<p>Mets\u00e4styksess\u00e4 mukana olleet karhunkiert\u00e4j\u00e4t saivat kukin 50 kopeekkaa ja hevosmiehet 2 ruplaa p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4. Vahdissa oloa mets\u00e4ss\u00e4 oli kest\u00e4nyt parisen viikkoa.<\/p>\n\n\n\n<p>Todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 kuitenkin on se, ett\u00e4 jahtimestarit Leino ja talonpoika Jukkala saivat el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 varrella useaan otteeseen \u00e4\u00e4neen muistella n\u00e4m\u00e4 asiat. Tarinat eliv\u00e4t ja muuttuivat ehk\u00e4 hieman vuosien varrella. mutta ker\u00e4siv\u00e4t ymp\u00e4rilleen suuren joukon kiinnostuneita ja kunnioittavia kuulijoita. T\u00e4ss\u00e4 sent\u00e4\u00e4n oli mies, joka oli ollut keisarin oppaana! Ja sekin oli jotain se!<\/p>\n\n\n\n<p>Juhana Jukkala kuoli 79 -vuotiaana kes\u00e4ll\u00e4 1929. Vilkj\u00e4rvell\u00e4 asunut talollinen oli ottanut osaa kahdeksaan karhujahtiin. Ainoastaan yksi h\u00e4nen jahtimatkoistaan oli ep\u00e4onnistunut.<\/p>\n\n\n\n<p>Viimeinen Juhanan karhunjahti tapahtui Luum\u00e4ell\u00e4 Toikkalan kyl\u00e4n mailla, l\u00e4hell\u00e4 Lappeen rajaa 1880 -luvun lopulla. Silloin saatiin kaadetuksi em\u00e4 ja kolme poikaa. N\u00e4ihin aikoihin karhut h\u00e4visiv\u00e4tkin n\u00e4ilt\u00e4 tienoilta.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"300\" height=\"378\" src=\"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/01\/Juhana_200.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2947\" srcset=\"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/01\/Juhana_200.jpg 300w, https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/01\/Juhana_200-238x300.jpg 238w\" sizes=\"(max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Juhana Jukkala, Lappeen pit\u00e4j\u00e4n historia II, T.G. Murto<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img decoding=\"async\" width=\"416\" height=\"389\" src=\"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/01\/Juhan_kuolinilmoitus.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2946\" srcset=\"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/01\/Juhan_kuolinilmoitus.jpg 416w, https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-content\/uploads\/sites\/87\/2025\/01\/Juhan_kuolinilmoitus-300x281.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 416px) 100vw, 416px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Uutinen Juhanan kuolemasta, Maankansa 6.6.1929<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>L\u00e4hteet:<br>Lappeen Simola, risteysasema Pietarinradan varressa, Anne Pentik\u00e4inen<br>Lappeen pit\u00e4j\u00e4n historia II, T.G. Murto<br>Lahden historiallinen museo<br><a href=\"https:\/\/www.lahdenhistoriallinen.fi\/tee-ja-koe\/lahden-historian-kohokohtia\/riihimaki-pietari-rautatie\/\">https:\/\/www.lahdenhistoriallinen.fi\/tee-ja-koe\/lahden-historian-kohokohtia\/riihimaki-pietari-rautatie\/<\/a><br>Maankansa 6.6.1929<br><a href=\"https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/1567854?page=6\">https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/1567854?page=6<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Juhana Rietunpoika Jukkala syntyi Rasan kantatilalla 19.6.1850. Vuonna 1871 h\u00e4n avioitui Hanna Juhanantyt\u00e4r H\u00e4k\u00e4miehen kanssa. Lapsia heille syntyi kuusi \u2013 yksi tytt\u00f6 ja viisi poikaa. Juhanan ollessa seitsem\u00e4nvuotias, h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4, Rietu Jeremianpoika Jukkala, osti is\u00e4ns\u00e4 hallitseman tilan osan itselleen Paavo Matinpoika Rasalta. Kauppahinta oli 400 hopearuplaa. Rietu ja h\u00e4nen vaimonsa Helena Jaakontyt\u00e4r Kokko lahjoittivat tilan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":186,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"set","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2950","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2950","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/186"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2950"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2950\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2952,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2950\/revisions\/2952"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2950"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2950"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kylat.ekarjala.fi\/vilkjarvi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2950"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}