19.4.13 Leväsen uuden kosteikon yhteyteen asennettu kemiallinen fosforinpoistoyksikkö käynnistyi tänään iltapäivällä, kun se panostettiin tonnilla ferrisulfiittia. Ferrisulfiitin avulla on tarkoitus poistaa sakkauttamalla 75-80 prosenttia fosforia Pien-Saimaaseen laskevasta purosta. Bonuksena poistuu noin kolmannes typestä humuksen sakkautumisen ansiosta. Puron laskeuma-alue on noin 350 ha, josta vajaa kymmenes peltoa ja loput metsäistä suota ja hiekkakangasta. Kosteikon kokonaispinta-ala on 20 aaria, josta vesialuetta 15 aaria.
Helsinkiläisen Insinööritoimisto Saloy Oy:n Tapio Salminen (selin) avasi ensimmäisen ferrisulfiittia sisältävän säkin nyörit. Kaivurin ohjaksissa Asko Rautio. Taustalla toimenpidettä valvoo Juho Ronkainen
Leväsen Tujulan kosteikko valmistui peruskaivu- ja maansiirtotöiden osalta joulukuussa 2012. Eilen ja tänään tehtiin laskeutusaltaan poikki kannas, johon sijoitettiin Saloy Oy:n kehittämä fosforin panospuhdistuslaite. Laitteen toiminta ei vaadi ulkopuolista energiaa: vesi virtaa ferrisulfiittigranuleiden läpi liuottaen ferrisulfiittia, joka sitten reagoi fosforin ja kiintoaineen kanssa sakkauttaen ne. Sakkautuminen tapahtuu 20 minuutissa. Sakka vajoaa sakkautusaltaan pohjalle, josta se aikanaan imetään pois. Sakkautusaltaan syvyys on noin metri. Yksi litra ferrisulfaattia riittää 30000 litran käsittelyyn. Yhdessä tonnin painoisessa säkissä ainetta on 800 litraa, riittäen siten noin 24000 kuutiolitran suodatukseen. Suppilomaisessa filtterissä olevan kemikaalin kulutusta seurataan paikallisesti ja sitä lisätään tarpeen mukaan. Arvion mukaan kosteikon virtaama on tällä hetkellä, lumien juuri sulettua nopeasti, noin 150 litraa minuutissa.
Putkesta tuleva vesi vaahtoaa hieman ferrisulfiittikäsittelyn alettua. Oikealta kaivuriurakoitsija Ari Hentunen, Tapio Salminen ja Asko Rautio. Uusi kosteikko saanee monen ohikulkijan huomion kesällä sijaitseehan se aivan Taipalsaari-Savitaipale -tien tuntumassa. Sorsaparikin laskeutui eilen arvioimaan alueen soveltuvuutta perheasumiseen. (Klikkaa kuva isommaksi).
Kimmokkeen panospuhdistamon keksimiseen Tapio Salminen sai turhautumisestaan: tehtyään sinänsä menestyksellistä sinilevän torjuntaa avoimilla vesialueilla hän huomasi, että kestävin tapa rehevöitymisen estämiseksi on poistaa ravinteet enenkuin ne pääsevät vesistöön.
Leväsen kosteikon kemiallinen puhdistuslaite on koeluonteinen ja sen toimintaa ja tehoa seurataan mielenkiinnolla. Ensimmäiset vesinäytteet tultaneen ottamaan lähiaikoina.
Rapatessa roiskuu, mutta työ alkaa olla joka tapauksessa putkessa, siispä: high five!
Vehkataipalelainen Juha Ronkainen huolehtii aika ajoin mm. puhdistuskemikaalin lisäyksestä
Vasemmalta Asko Rautio, Ari Hentunen, Juha Ronkainen ja Tujulan kosteikon maanomistaja Pertti Tujula. Pertin on tarkoitus kylvää heinänsiementä maa-aineksen sitomiseksi. (Klikkaa kuva isommaksi)
Kosteikon jälkeen vesi virtaa entistä puronuomaa pitkin parinsadan metrin päässä olevaan Pien-Saimaaseen
Tujulan kosteikon yläpuolella on myös toinen kosteikko, jossa mutkien, pohjapatojen ja laskeutusaltaiden avulla pyritään metsästä, suolta ja pellolta juoksevan veden humus- ja samalla ravinnepitoisuutta laskemaan.
Puron ylemmällä juoksulla sijaitsevassa kosteikossa on useita pohjapatoja ja selkeytysaltaita
Kosteikossa erilaiset mutkat ja hidasteet ovat ”jees”. Yläpuolen vanhoista ojista tuleva suovesi on tummaa, mutta aika kirkasta