Osakaskunnan onkikilpailut 1.8.20 klo 11-15

Peltoin osakaskunnan perinteiset onkikilpailut järjestetään 1.8.20 klo 11-15 välisenä aikana Suur-Saimaalla. Punnitus Säk`rannassa.

Tervetuloa kisaamaan!

Johtokunta

Kategoriat: Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Osakaskunnan onkikilpailut 1.8.20 klo 11-15

Hyvää kaatuneitten muistopäivää

Lue lisää kaatuneitten muistopäivästä esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaatuneitten_muistop%C3%A4iv%C3%A4

Kategoriat: Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Hyvää kaatuneitten muistopäivää

Peltoin lintutorni avattu 6.5.20

Taipalsaaren rakennustarkastaja Mikko Manninen suorittamassa rakennustarkastusta. Kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Pauli Mikkola on kuulolla.

Julk. 6.5.20 @23:25 (MM) Taipalsaaren Leväsen alueen kyläyhdistyksellä on ilo toivottaa lintu- ja luontoihmiset tervetulleiksi upouudelle Peltoin lintutornille! Lintutorni sijaitsee Pien-Saimaan Suolahden rannalla Peltoin kosteikon vieressä, Suolahdentie 231, jossa osoitteessa on muutamille autoille merkitty pysäköintitila. Parkkipaikalta on tornille kävelymatkaa enää kolmisensataa metriä. Loppuosa kävelyreitistä vie yli viljelyssä olevan pellon, joka ylitetään suoraan kävelypolkua myöten, jotta pelto ei tallaantuisi laajemmalta. Torni on mitoitettu max. kahdeksalle henkilölle. Lasten käynti tornissa tapahtuu valvovan aikuisen saattamana. Alueelle on jossain vaiheessa tulossa myös kompostoiva WC. Tulentekomahdollisuutta ei ole.

Suolahti on runsaasti suojaa ja syötävää tarjoava matalarantainen alue, jossa on monipuolinen linnusto, mm. kaulushaikara, ruskeasuohaukka, kalasääksi, kuovi, joutsen, sorsalintuja, hanhia, lokeista ym. puhumattakaan, onpa loppusyksyltä 2019 havainto myös jalohaikarasta.

Yhdistys lämpimästi kiittää paikallisia suopeita maanomistajia sekä tornin rakentamismahdollisuudesta että pellon ylittävän polun käytöstä sekä kosteikkoasiamies Antti Happosta, Taipalsaaren kuntaa ja vapaaehtoisia. Rakentamista johti kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Pauli Mikkola. Vapaaehtoisia osallistui yhteensä kuusi yhdistyksen jäsentä.

Peltoin kosteikon kaivinkoneella kirjoitettu nimi muuten näkyy GoogleMapsin satelliittinäkymässä.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Peltoin lintutorni avattu 6.5.20

Peltoin Amanda sai lakkinsa!

Julkaistu 30.4.20 @22:40 (MM). Vappu 2020 jää yksilöiden ja kansakunnan muistiin sukupolvien yli. Vaikka tänä vappuna tulisi taivaalta tavaraa missä muodossa tahansa (no, asteroidia lukuunottamatta) tai olisi tukahduttava auringonpaiste, niin sää ei tätä vappua määrittäisi. Kokonaiset kansakunnat ovat saaneet tuta mikroskooppisen pienen elämänmuodon voimasta. Ihminen on suuressa kekseliäisyydessään muokannut elävää luontoa ja materiaalisia luonnonvaroja palvelemaan lajinsa menestystä ja menestyksensä huumassa samalla edennyt pitkälle kohti suurta tuntematonta. Pikku mötinkäinen on melkein silmänräpäyksessä ahdistanut meidät kaikki piilopirtteihin, joiden turvasta koko ajan ympärillemme pälyillen yritämme uskaltautua ulos, yhä silti toisiamme varmuuden vuoksi vältellen. Mikä se uusi normaali tuleekaan olemaan, niin monella tapaa vuosi 2020 on vuosi nolla.

Viime viikkojen hyisistä keleistä ja ihmispolon ahdistuksesta huolimatta luonto on heräämässä jälleen uuteen kasvuun ja kukoistukseen, mikä antaa voimaa ja uskoa tulevaan myös Pohjolan asukeille. Toivottavasti tänä vappuna aloitettu Peltoin Amandan lakitusperinne muodostuu koko Leväsen kyläaluetta innostavaksi tapahtumaksi.

(Siispä kuuluu kysymys: kuka lakittaa tai ketkä lakittavat iki-ihanan Peltoin Amandan ensi vuonna!?)

Kategoriat: Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Peltoin Amanda sai lakkinsa!

Hyvää veteraanipäivää!

Leväsen kyläyhdistys toivottaa kaikille hyvää veteraanipäivää!

Toinen maailmansota päättyi Suomen osalta Lapin sodan päättyessä 27.4.1945. Leväsen kyläalueeltakin Lapin sotaan osallistuttiin.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Hyvää veteraanipäivää!

Pääsiäisen iloa!

Kategoriat: Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Pääsiäisen iloa!

Mustikka, ruutana ja sudenkorento ne yhteen käyvät

Julk. 1.4.2020, (MM) Loc. N/A. Mustikka, ruutana ja sudenkorento tuskin lienevät tavanneet toisiaan – ennenkuin muutama vuosi sitten, tosin vain bitteinä tutkimuslaboratorion tietokoneruuduilla. Ensitreffeillä olivat läsnä ainoastaan kolmikon genomit. Perinnöllisyystutkimus on viime vuosina harpponnut kukonaskelin eteenpäin ja tuloksia alkaa näkyä. Olkoon yhtenä tuoreena esimerkkinä etelä-korealainen pieni tutkimuslaboratorio, jossa viikossa pystyttiin valmistamaan testi, jolla voidaan saada selville, onko henkilö altistunut koronavirukselle eli onko hänen kehonsa vasta-ainetuotanto jo käynnistynyt. Itse virusta ei laboratoriolle toimitettu, ainoastaan sen perimä – bitteinä. Viikossa siis.

Kun ihmisiltä kysytään, millaisia ominaisuuksia he haluaisivat itselleen, vastausten punaisena lankana ovat monet vahvuudet – jopa Teräsmiehelle ominaiset kyvyt ja ominaisuudet. Otsikon kolmikolla on evoluution aikana toisistaan riippumatta kehittynyt ominaisuuksia, jotka ovat taanneet niille menestymisen mahdollisuuksia hyvinkin vaativissa ilmastollisissa olosuhteissa. Mitä, jos joitain ominaisuuksista yhdistettäisiin! Ja juuri näin on onnistuttu tekemään ja nyt ovat Etelä-Karjalassa suoritettavat kenttäkokeet jo loppusuoralla.

Superfoodina tunnetun mustikankin sadot vaihtelevat monesta syystä, joista yksi on säiden epävarmuus. Kukinnan aikainen halla, pölyttäjien puute, pitkään jatkunut kasvukauden kuivuus jopa liika sateisuuskin voivat kukin yksinään aiheuttaa laajojen alueiden sadon menetyksen. Sadot ovat tietysti vaihdelleet ennenkin, mutta nyt rajukin vaihtelu on yhä todennäköisempää tilanteessa, jossa marjan tarve ja kysyntä kasvavat joka puolella maailmaa.

Kenttäkokeiden kohteena oleva mustikka kukassa jossain E-K:ssa. Kuvattu 1.4.20.

Tarvitaan siis mustikka, joka sietää säänvaihteluja ja erityisesti kukintavaiheessa muutaman asteen pakkastakin, saavuttaa kukinnasta laskien satokypsyyden parissa-kolmessa viikossa ja säilyy keräyskuntoisena useamman viikon ajan. Ja mikä olennaisinta sadon onnistumiselle: kasvi on saatava heräämään ja kukkimaan oikeana ajankohtana. Yhtä tärkeää on saada pölyttäjätkin oikea-aikaisesti nousemaan siivilleen talvihorroksestaan. Sitkeydestään huolimatta luonnonmustikka ei aivan täytä nykyoloissa vaadittavia ominaisuuksia, jos vaatimukseksi asetetaan satovarmuus eivätkä pölyttäjätkään pörrää kukissa, jos yllättäen tulee kylmä jakso.

Luonnonmustikka ja muunneltu mustikka viihtyvät keskenään. Ristipölytys on epätodennäköistä, koska kukinta tapahtuu eri aikaan.

Annetaan puheenvuoro vielä toistaiseksi vain pienen piirin tuntemalle projektin vetäjälle, UEF:n odorologian dosentti Heikki ”Sniffer” Nasuselle. Hän kertoo tulleensa nykyiseen tehtäväänsä oman perimänsä ohjaamana. ”Minulla on erityisen hyvä haju- ja makuaisti ja olen oppinut arvostamaan erityisesti eri kasvien hienon hienoja tuoksu- ja makuvivahteita, joiden syntyyn vaikuttavat monet seikat, myös kasvien erilaiset DNA:t. Tästä oli minulle lyhyt harppaus nykyisin jo arkipäiväistyneeseen perinnöllisyystutkimukseen, joka on ollut tämänkin projektin ytimessä. Olen aina myös uskonut monitieteisyyden voimaan ja pragmatistiseen lähestymistapaan. ”The proof of the pudding is in the eating”, kuten Puntalassa sanotaan –  käytäntö kertoo, onko onnistuttu. Ja mustikkaa laitoin ensi kerran suuhuni taaperoikäisenä ja vielä aikuisiälläni kesän huippuhetkiä on löytää hyvä marjapaikka. Haluan, että tulevien sukupolvien on mahdollista nauttia myös vastapaistetusta mustikkapiirakasta. Tutkimusryhmässämme on biologeja, meteorologeja, kemistejä, insinöörejä.  Viimeisimpinä ovat tulleet mukaan ohjelmoinnin, aerodynamiikan, miniatyyristämisen ja GPS-paikannuksen erikoisosaajat. Ja lisää erikoisosaajia tarvitaan myös jatkossa, sillä tämä projekti on vasta alkua.” (Tästä ehkä enemmän myöhemmissä jutuissamme.)

– Ruutana selviää talven pohjaan asti jäätyneissä jopa hapettomissa lammikoissa. Kasvukauden aikana sen maksaan muodostuu glykogeeni-hiilihydraattia. Glykogeeni muuttuu kalan elimistössä puhtaaksi etyylialkoholiksi, jonka tuottaman energian varassa kala sinnittelee kuukausitolkulla odottaen jäiden sulamista. Tätä prosessia hallitseva geenisekvenssi on nyt onnistuttu siirtämään kimalaiseen, minkä ansiosta kimalaisen suonisto ei jäädy ja se pystyy ”käynnistymään” ja toimimaan myös pakkasessa ilman, että se vaurioituisi. (Tosin suunnistuskyky hieman kärsii, mihin ongelmaan ollaan kehittämässä kimalaiselle cyborgipohjaista paikannussatelliitteja hyödyntävää navigointijärjestelmää. Ongelmana on periaatteessa enää laitteen koko, kun ohjelmistopuolen ongelmat on saatu ratkaistua.)

– Mutta käynnistyminen ei tapahtuisi ilman toista geenimuunnosta. ”Virtalukon avain”, jos näin maallikon kielellä asian ilmaisisi, on taas saatu sudenkorennolta, joka voi elää vuosikaudet järvessä odottaen sopivaa lämmintä parin viikon jaksoa, jonka aikana se ehtii lisääntyä. Tutkimusryhmä onnistui eristämään kaksi ohjausgeenijaksoa, joista toinen geenijakso ohjasi sensoreita, jotka reagoivat veden pienen pieniin kemiallis-fysikaalisiin muutoksiin, jotka puolestaan ennakoivat suotuisan sääjakson tuloa.  Toisen geenijakson hallitsemat sensorit puolestaan reagoivat ensiksimainittujen sensoreiden tuottamiin signaaleihin ja käynnistivät lopulta toukan metamorfoosin signaalivoimakkuuksien ylittäessä tietyn kynnysarvon.

Geenimanipuloinnin tuloksena kimalainen saatiin aluksi ”käynnistymään” eli lähtemään lentoon samojen kemiallis-fysikaalisten parametrien täyttyessä kuin mitä tarvittiin sudenkorennon muodonmuutoksen alkamiseksi. Vaikka tätäkin virstanpylvästä juhlittiin yhtenä läpimurtona, niin tutkimusryhmässä katsottiin, että käytännön syistä pitäisi käynnistymisen tapahtua pelkästään kemialliselta pohjalta. Näin myös edettiin ja lopulta onnistuttiinkin kehittämään parissa tunnissa biohajoava kemiallinen yhdiste, joka voidaan levittää turvallisesti luontoon. Yhdiste liukenee sekä veteen että moniin yhdisteisiin, joiden jäätymispiste on huomattavastikin nollan alapuolella. Käytettävän sekoitteen pitoisuus on myös alhainen, 0,0025mmol/l.

Ja yllätys, yllätys. Myös mustikan geenimuokkauksessa onnistuttiin käyttämään samoja sudenkorennon sekä että ruutanan geenejä kuin kimalaisenkin kohdalla. Näin siis onnistuttiin luomaan tilanne, jossa horrostavat kimalaiset saadaan nousemaan siivilleen ja mustikka heräämään kukkimaan samanaikaisesti sen jälkeen, kun alueelle on levitetty laukaisevaa yhdistettä. Meteorologien tehtäväksi jää suotuisan sääjakson ennustaminen, jota tehtävää helpottaa se seikka, että mustikan ja kimalaisen sääolosuhteiden toleranssi on ruutanalta saatujen geenijaksojen ansiosta luonnonkantoja suurempi.

Sekä laboratorion sijainti ja toiminta sekä kenttäkoealue ovat olleet tarkasti vartioituja

Tutkimusryhmä on toiminut toistaiseksi julkisuudelta suojassa, mutta jossain vaiheessa voidaan kehitetyt genomit ja koetoiminnassa saadut tulokset luovuttaa kaikkien käyttöön ns. Creative Commonsin pohjalta. Koronapandemian vuoksi ensimmäiset mustikantaimet, tuunatut kimalaiset sekä kemiallinen ruiskute tulevat myyntiin vasta kesäkuun puolella, jolloin toivottavasti vielä valtalajina olevan luonnonmustikan kasvukausi on hyvässä käynnissä. Palaamme tällä sivustolla aiheeseen myöhemmin.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Mustikka, ruutana ja sudenkorento ne yhteen käyvät

Vuosikokousta siirretty

Julkaistu 16.3.20 klo 11:33 by MM. Leväsen kyläyhdistys ry:n ensi sunnuntaiksi 22.3.20 ilmoitettua vuosikokousta on siirretty epidemiatilanteen vuoksi tarkemmin ilmoitettavaan ajankohtaan. Uudesta kokousajankohdasta ilmoitetaan jäsenille tällä sivustolla, yhsistyksen FB-sivuilla sekä spostilla ja tekstiviestillä.

  • Hallitus
Kategoriat: Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Vuosikokousta siirretty

13.3.1940

Julkaistu Peltoi, Levänen 13.3.20 (MM). Talvisodan päättymispäivänä, 13.3.1940, liput liehuivat puolitangossa, koska hyökkäyksen kohteeksi joutuneessa maassa kovasti kaivattu rauha koettiin ehdoiltaan kohtuuttomaksi. Vuosien myötä on kuitenkin ymmärretty, että epätasaisen taistelun tulos, maan itsenäisyyden säilyminen suurin uhrauksin, oli kuitenkin täyssalkoon nostetun lipun arvoinen saavutus.

Vaikka elämmekin vakaassa rauhantilassa ystävällisissä suhteissa lähinaapureihimme eikä välitöntä selkkauksen uhkaa koeta, on näinä päivinä maamme ja itse asiassa koko maailmakin eräänlaisen eksistentiaalisen uhan, olemassaolon uhan, edessä. Uhka koskettaa yhtä lailla suurvaltoja kuin lilliputtivaltioitakin sekä valtiottomia alueita ja ihmisiä. Virus on tasavertainen vastustaja kaikille maille eikä se katso asevoimien vahvuutta, bruttokansantuotetta eikä ihmeemmin rajojakaan maailmassa, jonka teollisuus- ja muu tuotanto on tullut niin riippuvaiseksi raaka aineiden ja erityisesti komponenttien saapumisesta tuotantolinjoille ajallaan, että jopa varttitunti on liian pitkä viivytys.

Ihmeellistä, mutta toistuvasti yhä totisinta totta nykypäivänäkin (maailman)politiikassa: yhteinen vihollinen yhdistää tai lievemmin sanottuna ”yhteiset intressit kannustavat yhteistyöhön tässä asiassa”. Viholliskuvien luominen ja muiden epäinhimillistäminen on sinänsä hyvin vaarallista, sillä ihmisryhmien, kansanryhmien ja kansakuntien välisten suhteiden yhteydessä niiden avulla pohjustetaan ”omia” astumaan tielle, josta paluu voi olla mahdotonta ajoissa tehdä. Mutta sallittaneen tässä pandemian yhteydessä katsoa koronavirus nyt jonkin sortin viholliseksi ja vain siinä tarkoituksessa, että sen onnistunut torjunta on jokaikisen ryhmän ja kansakunnan etu. Nykypäivänähän on, valitettavasti, mahdotonta löytää asiaa, jonka takana kaikki seisoisivat yhtenä rintamana. Toivottavasti tämä pöpö saa meidät näkemään, että toista palloa ei ole kenellekään näköpiirissä ja voimme aikanaan taiston tauottua niin idässä kuin lännessä, etelässä ja pohjoisessa onnitella toisiamme ja nostaa lipun salkoon torjuntavoiton kunniaksi.

Leväsen kyläyhdistys toivottaa kaikille hyvää talvisodan muistopäivää!

Kategoriat: Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa 13.3.1940

Kohti kevätkokousta 22.3.20 klo 13

Julkaistu 5.3.20 klo 23.38 by MM. Kyläyhdistyksemme hallitus kokoontui 5.3.20 mm. valmistelemaan sunnuntain 22.3.20 klo 13 järjestettävää kevätkokousta. Kokouspaikkana on useimmille tuttu Leväsen metsästäjien maja Suolahdentien varrella. Listalla ovat tavanomaiset vuosikokouksen päätettävissä olevat asiat kuten puheenjohtajan ja hallituksen valinta, tulevan toimikauden toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tili- ja vastuuvapauden myöntäminen asianomaisille. Kahvia, pullaa, mehua ja kuumaaa makkaraa on ainakin tarjolla yhdistyksen toimesta. Toivottavasti mahdollisimman moni jäsen, joita on jo reilusti neljättäkymmentä, sekä muuten kylän asioista kiinnostunut ehtisi piipahtamaan paikalle.

Kaikki siis lämpimästi tervetuloa kevätkokoukseen toivoo hallitus!

Hallituksen jäsen Pauli Mikkola selostaa lintutornin portaiden rakennussuunnitelmaa 5.3.20 kokoukselle.

 

Pikkupakkasessa ja tyvenessä, huikean tähtitaivaan ja kuun sirpin alla vaihtui vuosi Leväsen seudullakin rauhallisissa merkeissä. Perinteinen kyläyhdistyksen tilaisuus järjestettiin metsästäjien majalla. Tarinointia, kahvittelua, arpajaisjännitystä ja mainiota osallistujien itsensä suorittamaa runonlausuntaa –  siinähän se ilta mukavasti vierähti kohti vuodenvaihdetta ja uutta alkua.

Kategoriat: Ei kategoriaa | Kommentit pois päältä artikkelissa Kohti kevätkokousta 22.3.20 klo 13