Etusivu

JUHANNUS AATON AATTONA TOTEUTETTU TIEMILENILMAUS ONNISTUI YLI ODOSTUSTEN , JOTEN SIITÄ KIITOS KAIKILLE MARSSIIN OSALLISTUNEILLE JA ERITYISESTI LAPPEENRANNAN POLIISILLE HYVIN HOIDETUSTA OHJAUKSESTA JA MYÖTÄMIELISYYDESTÄ ASIAAMME KOHTAAN

LUUMÄEN-KANGASVARREN-JURVALAN HISTORIAA

Seutu, joka tänä päivänä tunnetaan nimellä Jurvala, oli aikaisemmin asiayhteydestä riippuen joko Luumäki tai Kangasvarsi. Luumäen kunnan ostettua 1960-luvulla Jurvalan kylästä Mujon tilan maat asuntorakentamista varten seutukuntaa alettiin kutsumaan Jurvalaksi. Tämän päivän Jurvala koostuu useista eri kylistä, niinkuin Luumäki tai Kangasvarsi aikoinaan.

Seudun historia alkaa jo varhaisimmasta kivikaudesta, josta ovat todisteena Mujon ja Holman peltojen kivikautiset asuinpaikat. Tuolloin vesi lainehti Salpausselän eteläpuolisilla alavilla pelloilla. Lisäksi Kivijärven rannoilla on useita kivikauden asuinpaikkoja, samoin Nuppolan alueella muinaisen Selänalajärven rannalla. Sieltä on myös kivikirveslöytö Eerolan pellolta. Rautakaudesta kertovat keramiikkalöydöt vanhoilta kylätonteilta ja rautainen nuolenkärki Kivijärven rannalta. Historialliselle ajalle tultaessa seudun merkkihenkilöistä poimittakoon vaikkapa kruununvouti Mats Multia Multialasta 1500-luvulta ja presidentti P.E.Svinhufvud itsenäisyyden ajalta muitakaan unohtamatta..

Jurvalan laivaranta

Viime vuosisadan alkupuolella Jurvalasta kehittyi rautatien ja Kivijärven ansiosta vilkas puutavarakaupan keskus, joka antoi työtä hyvin monelle luumäkeläiselle. Jurvalan merkitys koko pitäjän talouselämälle oli tuolloin hyvin merkittävä. Kivijärven saha ja höyrymylly oli aloittanut toimintansa. Jurvalan laivarantaan oli rakennettu kaksi suurta puutavaralaituria, joihin puutavaraliikkeiden lotjilla hinattiin halkolasteja. Ranta-aho Jurvalanmäkeä myöten oli täynnä puutavaraa, halkoja ja propseja. Kymmenet hevoset rahtasivat halkokuormia Luumäen asemalle Pietariin, Viipuriin ja Helsinkiin lähteviin juniin. Lisäksi Kopran Puutavaraliikkeellä oli oma varastonsa Holman rannassa.

Höyrylaiva ”Hanhi” hoiti kolmesti viikossa matkustaja- ja tavaraliikennettä Jurvalan laivarannasta Lemille. Muina päivinä se hinasi viittä halkolotjaa, joihin kuhunkin mahtui vähintään 100 kuutiota puutavaraa. Apuna oli myös ”Kurre” avustamassa hinauksessa, koska Kivijärven Sahalle tuotiin myös tukkilauttoja.

Laivarannassa oli siihen aikaan Eljas Sunin kauppa, puutavaraliikemies ja kauppias Antti Huomolinin limonaditehdas sekä jonkinlainen valokuvaamo ja tanssilava. Jurvalanmäellä Antin veli Taavetti piti majataloa, jossa lemiläiset usein odottelivat laivan tai junan tuloa. Majatalosta sai myös soutuvenekyydin järven toiselle puolen. Autoliikennettä kun ei siihen aikaan ollut . Syksyisin Lemin punaiset kuljetettiin laivalla Luumäen kautta markkinoille.

Luumäen asemalla oli siihen aikaan kolme kauppaa ja muita elinkeinonharjoittajia. Askolassakin kuutostien varrella oli kaksi kauppaa.

Pietarilainen huvilayhdyskunta.

Salpausselän harjanne terveine havumetsäilmastoineen Kivijärven rannalla hyvän rautatieyhteyden päästä Pietarista toi 1900-luvun alussa paljon huvila-asukkaita Luumäelle. Kymmenen loistokkaan pietarilaishuvilan yhdyskunta Jurvalassa oli suurin Karjalan kannaksen ulkopuolella olevista. Näistä komeista huviloista on vain viisi enää jäljellä. Kolme huvilaa on palanut ja kaksi suurinta, Lepolan ja Kivimäen huvilat on purettu taloudellisista syistä.

Pietarilaisperheitä asui myös maalaistaloissa. Vuodesta toiseen he tulivat kesänviettoon samoihin taloihin. Nuottasaari, jonka aatelisneiti näyttelijätär Jekaterina Datskoff osti Rietu Kiurulta, jäi rakentamatta Venäjän vallankumouksen tultua väliin.

Huviloille saavuttiin kesäksi palvelusväen kanssa. He vaurastuttivat monella tavoin luumäkeläisiä, jotka myivät tuotteitansa huviloille. Lisäksi tarvittiin paljon muuta apua ympäri vuoden.

Lepolan harjulla nykyisellä matonpesupaikalla oli Eugen Plinatuksen rakentama suuri huvilarakennus, jonka pihapiirissä oli kolme pienempää huvilaa. Rannassa uimalan kohdalla oli yksi niistä, Rantahuvila. Rakennukset olivat hänen arkkitehtipoikansa piirtämiä. Toinen pojista oli puutarha-arkkitehti, joka suunnitteli ranskalaisen puutarhan etelärinteeseen kuutostien ja huvilan välille. Vain hevosajurien punainen pitkä rakennus on jäljellä.

Korkearannantiellä on vielä jäljellä lääkäri Smetanikovin huvila melko lailla alkuperäisessä asussaan. Tila ulottui yli Laukuslahden, silloiselta nimeltään Kupparinlahti. Väkeä oli paljon, koska maitoakin toimitettiin 40 litraa joka toinen päivä. Siitä itään oli niinikään lääkäri Ignatjeffin huvila, jonka salama sytytti vuonna 1959. Hän hoiti lääkärintointaan tulkin avustuksella kesäisin myös Luumäellä. Smetanikovin huvilasta länteen oli Aleksejeffin huvila, joka paloi viime sodan aikana puolustusvoimien käytössä.

Jurvalankujalla on säilynyt kolegioneuvos Dodroserdoffin huvila vähän laajennettuna Anneli Somerharjun omistuksessa. Jurvalan rannassa oleva Tuliluikun metsästysmaja oli valokuvaaja Kalluschin huvila. Edelleen UPM:n tehtaiden kohdalla kuutostien eteläpuolella on jäljellä perinnöllisen kunniaporvari Aleksander Leopold Nikolais Langenhaunin huvila. Siitä puuttuu ainoastaan maantien puoleinen kuisti ja tietysti lisärakennukset.

Kauempana Kiurulan kankaalla on pietarilaisen latinan ja kreikan kielen professorin Bruno Leon vaatimaton huvila, joka oli alun perin tarkoitettu talonmiehen asunnoksi. Hänen vaimonsa pianisti Wera Leo soitti jopa Venäjän tsaarin hovissa. Edelleen Haimilaan tultaessa viimeisenä Kivimäessä on von Knorringin upea huvila kunnostetussa tallirakennuksessa. Valitettavasti kaksi suurta huvila rakennusta jouduttiin purkamaan huonokuntoisina oltuaan sota-aikana armeijan käytössä.

Tätä pietarilaisten huvilayhdyskuntaa täydensi useat hienot suomalaishuvilat. Von Numersin komea sukuhuvila Risulahden alueella on nykyisin kansanedustaja Pekka Kuosmasen omistuksessa. Sen sijaan valtioneuvos Hugo Heleniuksen rakentama Solvik Pihlajaniemessä on purettu.

Pekka Siiropää

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.