JÄNGYNJÄRVI JA -RANTA

Järvi on muodostunut aikanaan osaksi Saimaan lasku-uomaa. Muinais-Saimaan vedet puhkaisivat lasku-uoman nykyisen Jängynjärven vesistön kautta Kivijärveen vuosituhansia sitten. Nykyisten tutkimusten valossa näyttää siltä, että vedet virtasivat Kärenlammen kautta kauan vielä senkin jälkeen, kun Vuoksen puhkeaminen uudeksi lasku-uomaksi tapahtui.

Jängynranta on muodostanut otollisen ympäristön jo muinaiselle asutukselle, josta alueella onkin useita merkkejä. Kärenlammen Saksanniemellä ollut kivikautinen asuinpaikka lienee ollut käytössä silloin, kun vesi virtasi Kärenlämmen-Jängynjärven reittiä Kivijärveen. Jänky nimi on historiantutkijoiden mukaan lappalaista perua ja osoitus siitä, että alueella on ollut lappalaisasutusta. Vuodelta 1558 peräsin olevassa kyläluettelossa on Lappeen pitäjässä kylä nimeltä Jengi. Se tarkoittaa Jänkyä. Paikannimistöä ja sukunimiä vertailtaessa näyttäisi siltä, että pääosa Jängynjärven kylien ensimmäisistä pysyvistä asukkaista on saapunut etelästä Suomenlahden rannikon seuduilta. Lähinnä Säkkijärvi ja Karjalan kannas näyttäisivät olevan asuttajien edellisiä asuinpaikkoja.

Nykyisin Jängyn kylätoimikunnan alueen kylissä on noin 100 taloutta. Perinteinen maatilatalous on saanut väistyä palkkatyön tieltä, tai jäädä sivuelinkeinoksi. Aleen kylissä on vain kaksi lypsykarjatilaa.

Alue kokonaisuutena, vesistöineen ja ulkoilumahdollisuuksineen muodostaa loistavan asuinympäristön. Kuutostien korjaus tuo kaupungin palvelut vielä ”lähemmäksi” asukkaita.

Lähdeaineisto: Jäljet Jängynrannalla kyläkirja. Toimittanut Tapio Törmä

Kirjaa voi ostaa Jaakko Meroselta puh. 040-564 9380