Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä tiedottaa 1.10.2012
Muutokset kuntarakenteessa edellyttävät lähidemokratian kehittämistä, erityisesti maaseutualueilla, totesi Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR) kokouksessaan 24. syyskuuta.
Kuntakoon kasvu loitontaa päättäjiä ja kansalaisia. Uudet kunnat tulevat pitämään sisällään hyvin erilaisia alueita, joilla on erilaiset tarpeet. Edustuksellisen demokratian harvetessa yhä harvemmalla kunnanosalla on puolestapuhuja valtuustoissa. Maaseudun asukkaiden tulevaisuudenuskoa on tässä tilanteessa vahvistettava hajauttamalla päätösvaltaa sekä rohkaisemalla asukkaita omaehtoiseen kehittämiseen ja paikallisten voimavarojen käyttöön.
Maaseudulla on saatu hyviä kokemuksia Leader-toiminnasta sekä paikallisesta kumppanuudesta kunnan, yrittäjien, järjestöjen ja kansalaisten kesken. Antamalla vastuuta ja päätösvaltaa asukkaille paikalliselle tasolle, on syntynyt uutta elinvoimaa ja kehitystä. YTR korostaa, että näitä kokemuksia voidaan hyödyntää pohdittaessa keinoja lähidemokratian järjestämiseksi.
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä korostaa neljää asiaa lähidemokratiaa kehitettäessä
1. Lakiin on kirjattava päätösvaltaa alhaalta ylös
Kansalaisten oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin paikallisella tasolla tulee kirjata tulevaan kuntalakiinsitovasti. Kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen muotojen on oltava todellisia.
2. Kuntiin tarvitaan lähidemokratiayksiköitä
Lähidemokratiaa ei voida ratkaista vain edustuksellisen demokratian keinoin, tarvitaan myös lähidemokratiayksiköitä. Nämä toimintaa kokoavat yksiköt voidaan muodostaa kylittäin, kyläryhmittäin, kunnanosittain tai entisistä kunnista. Niiden muotoutuminen tulee tapahtua paikallisyhteisöjen omasta tahdosta ja aloitteesta. Kunnan rooli on tukea asukkaiden omaehtoista toimintaa alueiden kehittämiseksi.
3. Lähidemokratia on kumppanuutta
Lähidemokratiayksikön ja kunnan suhde perustuu kumppanuuteen, keskinäiseen yhteistyöhön ja voimavarojen yhdistämiseen. Lähidemokratiayksiköllä tulee olla päätös- ja budjettivaltaa oman alueensa suunnittelussa ja kehittämisessä, kuten esimerkiksi lähipalvelujen järjestämisessä.
4. Nykyisiä resursseja uusien toimintatapojen kehittämiseen
Lähidemokratia edellyttää uusia toimintatapoja ja tiedon lisäämistä, mutta myös olemassa olevien määrärahojen, osaamisen ja yhteistyön hyödyntämistä. Lähidemokratiayksiköt tarvitsevat viranhaltijaresurssin, jolla turvataan asioiden riittävä valmistelu, päätöksenteon lainmukaisuus sekä niiden toiminnan kytkeytyminen kuntaan.
Lisätietoja:
Christell Åström, 040 766 9179, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
Heli Siirilä, 045 892 4715, etunimi.sukunimi@uwasa.fi
Peter Backa, 040 5950 444 förnamn.efternamn@studiecentralen.fi