Leväsen kyläsivusto toivottaa kaikille Suomen asukkaille, ja nuapureillekin, rauhaisaa Suomen 98-vuotisitsenäisyyspäivää 2015!
Vajaan sadan itsenäisyysvuoden aikana tapahtuneet muutokset ovat heijastuneet perinpohjaisesti myös kymmeniin tuhansiin soihimme. Suo on elänyt ja kokenut kansakunnan kohtaloita siinä missä järvet ja joetkin. Tarve- ja hyötynäkökohdat ovat ohjanneet useimpien suhtautumista hiljaisena vellovaan sammaljärveen. Suo on antanut uutta metsä- ja peltomaata, karjan kuiviketta, savi- ja hiekkapeltojen maanparannusainetta, kasvuturvetta, hirsiseiniin tilkettä – ja erityisesti viime vuosikymmeninä, polttoainetta. Onpa suo nähty eräänlaisena uhkanakin: ”halla nousee suosta”. Nykyään suolle osataan antaa jo itseisarvo: se on olemassa. Ja ne, jotka joutuvat ajattelemaan tai haluavat ajatella kaiken olemassaolon oikeutusta hyödyn näkökulmasta, voivat lohduttautua sillä ajatuksella, että on suosta sellaisenaankin kiistatonta hyötyä veden juoksun hidastajana, suodattimena, hiilinieluna… Vartuuneemmat leväsläiset muistavat lähisuotkin hyvin eri näköisinä kuin mitä ne nyt ovat. Nyt vain muutama harva voi sanoa poimineensa lakkaa tai karpaloakaan. SUOmesta alkaa olla Lapin erämaita lukuunottamatta vaikea löytää suota, johon ihmiskäsi ei olisi tavalla tai toisella puuttunut.
Mikä osa sinun SUOmalaisuudestasi liittyy suohon? Kuulisin ja lukisin, ja katselisin, mielelläni, mitä muistoja ja aatoksia sinulla liittyy suohon, arvoisa lukija. Voisimme näin satavuotisjuhlapäivää odotellessamme jakaa niitä vaikka kyläsivujen avulla.
Suopursu kukkii, rahkasammal, aava, rannaton…