Historia

Kylätoimikunnan 20 vuoden historiikkia…kirjoitettu vuonna 2000

Postikortteja oli myynnissä vesitornilla ja Hytin Pysäkillä

Raippo-Simolan kylätoimikunta on Lappeenrannan ensimmäinen perustettu kylätoimikunta. Kylätoimikunta on perustettu 12.5.1980. Kylätoimikunnan tarkoituksena on perustettaessa ollut olla yhteistyössä kaupungin viranomaisten ja lautakuntien kanssa sekä edistää elinolosuhteita ja koko kylän kehittämistä.

Kylätoimikunnan jäsenet perustettaessa:
Rauni Haikala, Antti Heilimo, varapj./ Raimo Häkkinen, Pertti Leinonen, pj./ Erkki Lyijynen, Marketta Kaipia, Reino Karhu, Hannu Kotonen, Seppo Napari, siht./ Pekka Päivänen, Helli Turunen ja Tapio Vataa. Lappeenrannan kaupungin yhteyshenkilönä perustamisvaiheessa tutkija Markku Muhonen.

Alkuvuosina toteutuneita hankkeita (toimintakertomuksesta -81):

yleisöpuhelin Simolan aseman tien varteen
uimakoulu Rikkilään Aitjärvelle
tienviitta urheilukentälle
kaupungin avustus kansanhiihtolatujen aukaisuun
sadekatos bussipysäkille

Muita mainittavimpia aikaansaannoksia: (lähdetietona kylätoimikunnan toimintakertomukset alkaen -81)

20.6.1982 kiinnitettiin muistolaatta Simolan vesitorniin seudun pommituksissa menehtyneiden muistoksi.
tammikuussa -83 kylätoimikunnalle luovutettu K-kauppojen järjestämän Savo-Karjalan piirin ansioituimman kyläyhdistyksen palkinto.
vuoden -83 Raippo-Simolan osayleiskaavan suunnittelu menossa ja valaistu pururata saatu valmiiksi Simolan koululle.
maaliskuussa -84 aloitettu yhdessä Vainikkalan kylätoimikunnan kanssa järjestämään perinteiseksi jäänyt laturetki.
maatalousoppilaitokselle aloitettu kuntosalin rakennustyöt syksyllä -84, jota myös kyläläiset ovat voineet käyttää.
Simolan vesitornin ”museo-toiminnan” kehittäminen alkoi -93.
18.6-94 vesitornilla järjestettiin Simolan asemanseudun suurpommitusten 50-vuotismuistotilaisuus. Muistotilaisuuteen oli kokoontunut runsaat 400 osanottajaa. Muistojuhlapuheen tilaisuudessa piti eversti evp. Veikko Rusanen.
Vaalimaantielle ”kylän” kohdalle anottu 80 km/h nopeusrajoitusta ensimmäisen kerran -82, toistamiseen -89 ja kolmannen kerran -99; jolloin nopeusrajoitusanomus sai myöntävän vastauksen.
Vuosituhannen vaihduttua aloitettu pitkään puhuttu vesistöreitin kunnostus Alakosken länsirannan perkauksella, josta kimmokkeena alueen kalastuskuntalaisten ja Vainikkalan kyläläisten yhteisajatuksen pohjalta perustettu yhdistys, jonka ensiprojektina on saattaa vesistöreitti Suuri-Pyhäkala … Telkjärvi virkistyskäyttöön (kanoottireitti, patikkapolku, laavuja, nuotiopaikkoja jne.). Perustetun yhdistyksen nimi: Myötävirtaan ry

Harrastetutkija Anne Soini, kirjoittaa Simolan historiasta:

Läpi aikojen tarkasteltuna on Simola ollut pienehkö mutta toiminnallinen kylä.  Seutua halkova ja Viipurinlahteen laskeva Alajoki eli Sarvijoki tarjosi mahdollisuuden myllytoiminnalle ja 1700-luvulla. Myöhemmin 1800-luvulla samaisen joen varressa harjoitti toimintaansa Haikalan veljesten nahkaruukki sekä saha, jotka työllistivät myös muualta muuttaneita. Suurin muutos kyläyhteisön elossa tapahtui vuonna 1869, kun Helsinki – Pietari rautatie linjattiin kulkemaan paikallisten maiden lävitse. Maat lohkottiin tarvejärjestyksessä. Rakennettiin rautatieasema ja liikenteen edellyttämät muutkin rakennukset. Toiminta laajeni vielä vuonna 1885, kun saatiin valmiiksi keisari Aleksanteri III käskystä tehty ratayhteys Simolasta Lappeenrantaan. Kyseisenä vuonna oli Lappeenrannassa sotaväen leirikokous ja näin saatiin rautahevolla pääradasta yhteys kyseiselle paikalle. Toiminnan laajentuessa muualta paikkakunnalle muuttanut virkamieskunta toi kylän elämään kulttuuri -, järjestö – ja harrastustoiminnan.  Kylän historiaan on jättänyt koskettavasti jälkensä maamme sotien aika. Sodankäynnin kannalta asemakylän sijainti oli strateginen ja asema-aluetta pommitettiin useaan otteeseen tuhoisin seurauksin. Ajasta on jäänyt muistuttamaan pommitusten vauriot kylän raitilla sijaitsevan vesitornin tiilisissä seinissä. Muistolaatta vesitornin julkisivun seinässä kertoo karua totuutta. Ratayhteys palvelee edelleen vaikka junat eivät Simolassa pysähdykään. Muun asutuksen lomasta on havaittavissa jäljellä vielä olevia rautatierakennuksia kuten vanha ja uudempi asema, veturitalli, ratamestarin talo sekä kylän maisemaa hallitseva tiilinen vesitorni.
email: annekristiina.pentikäinen(at)pp.inet.fi