Huhtikuussa vuonna 1940 alkaneen perinteen mukaan on toukukuun kolmantena päivänä liputettu kaatuneitten muistopäivän kunniaksi. Lisää tietoa perinteen synnystä sekä erään pikkukaupungin muistopäivän virallisesta vietosta.
http://www.veteraaniperinne.fi/kaatuneitten_muistopaiva
https://www.porvoo.fi/kaatuneitten-muistopaiva
Leväsen alueen kyläsivut toivottavat kaikille äideille lähellä ja kaukana Hyvää Äitienpäivää 2017!
Leväsen kyläalueella äitienpäivä valkeni aurinkoisena ja lämpöakin on luvassa viikkoja vallinneiden arktisten lukujen jälkeen huimat 13 astetta.
Kylätoimikunnan kokoonpano säilyi entisellään ja puheenjohtajana valittiin jatkamaan Asko Saikko Peltoista. Muu kokoonpano löytyy tältä sivustolta valikosta ”yhteystiedot”.
Menneen vuoden toiminta sujui suurin piirtein vanhoissa uomissa, kuten kuluvankin toimintakauden on suunniteltu menevän, kuten allaolevasta vuosikokouksessa hyväksytystä toimintasuunnitelmasta käy ilmi:
Tapahtumat:
1 Srk:n kanssa järjestetään yhteinen kesäilta Leväsen rannassa.
2 Osallistutaan Jänkäsaloon suuntautuvaan Pien-Saimaan kosteikkopyöräilyyn 10.6. Mahdollisesti suoritetaan yhteislähtö Leväsistä.
3 Vapaongintakilpailut heinä-elokuun vaihteen tietämillä.
4 Koko perheen uudenvuoden vastaanottotilaisuus Leväsen metsästysseuran majalla, jossa pikkurahalla tarjotaan makkarat ja ilmaiset kahvit kaikille sekä ilotulitus.
5 Mahdollisesti kirkkovenesoutu.
Muu toiminta:
1 Laiturialuetta ylläpidetään. Puukatokseen laitetaan ovi.
2 Ei pidetä yllä jääkiekkokaukaloa.
3 Tarvittaessa tarjotaan naapuriapua talkoilla siinä, missä pystytään, erityisesti vanhemmalle väelle.
Osallistutaan omiin ja muiden yhteisöjen talkoisiin tarpeen ja tilanteen mukaan.
Tiedotetaan kyläsivujen, facebookin ja tarvittaessa postilaatikkojakelun (sekä tekstiviestien ja sähköpostin) avulla.
Pidetään yhteyttä sidosryhmiin.
Osallistutaan Röytyn kahvilan ylläpitoon 5.6. alkavan viikko 23:n ajan
Tilanteen salliessa ryhdytään Maaveden lintutornin rakennustöihin Nisosen Antin kosteikkoalueen viereen, kun kosteikko rakennetaan.
24.7.2016 Peltoi, Levänen. Ensi kertaa järjestettävän Willimies-kisan pyöräilijät nähtiin tänään myös Leväsen maisemissa. Peltoin Sillanmäen päällä oli reitin 100 kilometrin kohdalla ylimääräinen juottopaikka, jossa peltoilaiset Markku Talka ja Outi Tikkala jakoivat järjestäjien kanssa juomaa janoisille. Sunnuntaina vallitsi lähes helteinen, kostea ja tyyni pilvipoutainen sää. Veden ja energiajuoman menekki jäi Sillanmäessä kuitenkin ennakoitua pienemmäksi, ehkä pyöräilijöiden omat juomat riittivät sen verran hyvin.
Kilpailusarjan kiineänä pysynyt etujoukko on juuri noussut Sillanmäen päälle.
Eihän tämä paina juuri mitään, toteaa itsekin pyörän päällä viihtyvä Markku Talka erään Willimiehen pyörästä.
Julkaistu 15.7.16. Taipalsaaren valokuituverkkoinfran rakentaminen jatkui 13.7. Leväsen keskustassa, jolloin kolmelle uudelle taloudelle tehtiin runkokaapelista tilaajalähtöä. Tämänkertaiset tilaajat sijaitsevat sadasta muutamaan sataan metriin haaroituspisteestä.
Punkaharjulainen Ossi Purhonen (vas) ja imatralainen Hannu Torkkeli valokuituverkon tilaajakaapeelien asennustöissä Suur-Saimaan risteyksessä Taipalsaaren Leväsissä
”Tämä läntisen Pien-Saimaan veden virtaaman pullonkaula on pian historiaa ”, ympäristöntoimesta vakuutetaan.
Nimettömäksi jääneen ympäristötoimen työntekijän mukaan sulku toteutettaisiin ainoastaan talvikauden ajaksi, jolloin kesäisin hyvin vilkas vesiliikenne Pien-Saimaalta Lappeenrannan kautta Suur-Saimaalle ei lainkaan häiriytyisi. Kivisalmen hyvin toimineen ja Lappeenrannan Sunisenselän vedenlaatua huomattavasti parantaneen pumppaamon vesi ei nykyisellään juuri lisää Leväsensalmen kautta tapahtuvaa kiertoa, vaan huomattavasti lyhyempi kierto tapahtuu nimenomaan suljettavaksi suunnitellun Kirjamoin aukon kautta. Suunniteltu aukkojen sulkeminen pakottaisi Kivisalmen pumppaamon koko virtaaman, noin kymmenen kuutiota sekunnissa, kulkemaan Leväsensalmen, ja siten myös mm. Maaveden, kautta edelleen Kopinsalmeen ja sieltä Toijansalmen sillan alta viimein Vehkasalon selälle. Suur-Saimaan vettä Pien-Saimaalle tuovan Vehkataipaleen pumppaamon vesi tulee ensiksi Vehkasalon selälle, josta se Pien-Saimaan veteen sekoittuneena, Kivisalmen pumppaamon voimin, siirretään Sunisenselälle.
Sulkuhankkeen kustannukset on mahdollista minimoida käyttämällä Saimaan kanavan modernisoinnin yhteydessä nyt ylimääräiseksi jääviä sulkuportteja. ”Kanavan sulkujen uusimisen osuminen tälle keväälle on todellinen onnenpotku sekä Pien-Saimaan, itäisen Suomen aluetalouden että julkisen talouden kannalta. Joko Leväsensalmeen tai Kopinsalmeen alunperin suunnitellun pumppaamon hinta nousisi maansiirtotöineen nykytasolla noin kuuteen-seitsemään miljoonaan. Vuosittain sähköäkin kuluisi sadantuhannen euron edestä. Sulkuportit saadaan käytännössä ilmaiseksi ja asentaminen maansiirtotöineen maksaa yhteensä arviolta korkeintaan puolitoista miljoonaa euroa ja sähköä ei tietenkään kulu juuri lainkaan. Meillä on Kivisalmen pumppaamon rakentamisesta tuoreet kokemukset, joita voidaan hyödyntää sulkuprojektin pikaiseksi toteuttamiseksi. Tämä on lottovoitto tuplattuna Etelä-Karjalalle!” lähteemme innostuu.
Tavoittamiemme paikallisten läntisen Pien-Saimaan vaikuttajien mielestä ainoa oikea aika toimia asiassa on nyt. ”Suomen 100-vuotisjuhlien juhlamaljojen vesi on voitava ottaa Maavedestä!”, eräs kyläpäällikkö hehkuttaa.
Luotoliiton ympäristöasiantuntija Venla Vikaren ei ole huolissaan Leväsensalmeen vuosi sitten siirtoistutettujen norppien puolesta. ”Virtaaman kymmenkertaistuminen kymmeneen kuutioon sekunnissa on sinänsä merkittävä muutos, mutta voimakkaammalla virtaamalla on suunnilleen sama vaikutus kuin jos ihminen alkaisi käydä jumppasalilla – ponnistelu vahvistaa lihaksia ja on terveydelle edullista. Puhtaan veden virtaus tuonee nykyiselle norppayhdyskunnalle myös muikkuparvia Riutanselältä Laitsaaren selälle ja siitä edelleen Leväsensalmen ja Maaveteen. Ja norppahan on muikun perään”, Vikaren rauhoittelee.
Mainittakoon, että ympäristötoimen ripeän toiminnan taustalla on myös voimakas kansalaisliike, joka on lyhyessä ajassa onnistunut keräämään nettiadressiinsa jo lähes 50000 nimeä. Addressi luovutetaan ympäristöministerille viikolla 12, jolloin eduskunta käsittelee myös metsähallituksen yhtiöittämissuunnitelmia. On luultavaa, että ympäristöministeriössä halutaan näyttää hankkeelle vihreää valoa mahdollisimman nopeasti, koska sen toivotaan synnyttävän myönteistä maanlaajuista julkisuutta. Ympäristöministerin Etelä-Karjalan vierailuohjelmassa 7.6. on tutustuminen Voisalmeen, Kirjamoihin, Leväsensalmeen ja Kopinsalmeen. (MM)
Leväsen kyläsivusto toivottaa kaikille Suomen asukkaille, ja nuapureillekin, rauhaisaa Suomen 98-vuotisitsenäisyyspäivää 2015!
Vajaan sadan itsenäisyysvuoden aikana tapahtuneet muutokset ovat heijastuneet perinpohjaisesti myös kymmeniin tuhansiin soihimme. Suo on elänyt ja kokenut kansakunnan kohtaloita siinä missä järvet ja joetkin. Tarve- ja hyötynäkökohdat ovat ohjanneet useimpien suhtautumista hiljaisena vellovaan sammaljärveen. Suo on antanut uutta metsä- ja peltomaata, karjan kuiviketta, savi- ja hiekkapeltojen maanparannusainetta, kasvuturvetta, hirsiseiniin tilkettä – ja erityisesti viime vuosikymmeninä, polttoainetta. Onpa suo nähty eräänlaisena uhkanakin: ”halla nousee suosta”. Nykyään suolle osataan antaa jo itseisarvo: se on olemassa. Ja ne, jotka joutuvat ajattelemaan tai haluavat ajatella kaiken olemassaolon oikeutusta hyödyn näkökulmasta, voivat lohduttautua sillä ajatuksella, että on suosta sellaisenaankin kiistatonta hyötyä veden juoksun hidastajana, suodattimena, hiilinieluna… Vartuuneemmat leväsläiset muistavat lähisuotkin hyvin eri näköisinä kuin mitä ne nyt ovat. Nyt vain muutama harva voi sanoa poimineensa lakkaa tai karpaloakaan. SUOmesta alkaa olla Lapin erämaita lukuunottamatta vaikea löytää suota, johon ihmiskäsi ei olisi tavalla tai toisella puuttunut.
Mikä osa sinun SUOmalaisuudestasi liittyy suohon? Kuulisin ja lukisin, ja katselisin, mielelläni, mitä muistoja ja aatoksia sinulla liittyy suohon, arvoisa lukija. Voisimme näin satavuotisjuhlapäivää odotellessamme jakaa niitä vaikka kyläsivujen avulla.
Suopursu kukkii, rahkasammal, aava, rannaton…
Leväsen kyläsivut toivottaa kaikille isille hyvää isänpäivää!
Leväsen kyläaluekin on isänpäivänä peittynyt kosteaan, ajankohtaan nähden melko lämpimään, sumuvaippaan. Lappi on jo kallistumassa talveen päin, etelässä luonto ihmettelee.
Linda Australiasta ja Minna Helsingistä miettivät, saisikohan näiltä vesiltä saalista. (Ref: Australian; drought; bream; roach)
2.8.15 Levänen. Laitsaaren selän yli puhaltanut tuuli loi tavallista haasteellisemmat puitteet Leväsen kyläalueen rantaonkikisoihin tänään sunnuntaina. Syönti ei ollut aivan kohdallaan, mutta jokainen osallistuja ainakin näki kalan ja kaikki saivat raitista ilmaa runsain mitoin. Naisten sarjan, suurimman kalan ja koko kilpailun voiton vei Elli Marttinen (824g). Miesten sarjan ykkönen oli Esko Raitavuo (629g). Nuorten sarjaan ei muista vuosista poiketen tullut osallistujia.
