Immalanjärvi vai Immolanjärvi?
Kaksi erilaista muotoa järvemme nimestä aiheuttaa jatkuvasti keskustelua ja kiistaakin.
Järven nimenä kartoissa on vakiintunut muoto Immalanjärvi. Varuskunta, nykyisin Kaakkois-Suomen rajavartiosto ja lentokenttä on saanut nimensä muodossa Immola. Nimet ovat kuitenkin samaa alkuperää – miksi o ja a? Nimen kahta muotoa on selitetty joko ruotsinkielestä tai venäjänkielestä aiheutuvana. ’Ruotsalainen o’ eli ’å’ on voinut karttojen piirtäjältä vaihtua vahingossa a-kirjaimeksi. Venäjänkielessä taas kirjoitettu o-kirjain lausutaan painottomassa tavussa kuten ’a’.
Kysyimme nimistötutkija Raili Abelta kumpi muoto on vanhempi. Tässä vastaus, joka on julkaistu aiemmin Uutisvuoksessa, nyt myös Rämpsälä mielessäin – kirjassa:
Teksti Raili Abe:
Sekä kielenkäytössä että nimistönhuoltoasioissa on hankalaa, kun yhdestä ja samasta nimestä on kaksi eri asua. Tämä on vuosien varrella tullut esille muun muassa karttojen hapuilevina nimikäytäntöinä.
Esimerkiksi Etelä-Karjalan opaskartasto ja osoitehakemisto (1983) käyttää Immolana tuntemastamme alueesta Immala-nimeä, samoin tekee suomen tiekartta 1987. Molemmissa järven nimenä on Immalanjärvi. Imatran kaupungin nettisivujen kartassa lukee Kaakkois-Suomen Rajavartiosto Immola, ja melkein tämän vierestä löytyy myös Immala. Kaupunki on luultavasti käyttänyt peruskartan lehteä, johon Immola-nimi lienee lisätty jälkeenpäin, sillä Immola on painettu eri kirjasinlajille kuin peruskartta.
Ei ole epäilystäkään, mikä nimistä Immala, Immola vai Immalanjärvi on vanhin. Tietenkin suurehko järvi on nimetty ensin, ja järven ympärille muodostunut asutus on saanut siitä nimensä. Järven nimenä on alkuaan ollut pelkkä Immala. Jääsken ensimmäisen maakirjan mukaan Immalankylä kuului vuonna 1543 Ruokolahden suurimpiin kyliin, sillä siellä oli jo tuolloin kymmenen veroa maksavaa taloa. Taloista ei ainuttakaan omistanut Immaset eivätkä Immoset.
Vilkaisin Ruokolahden vanhojen kirkonkirjojen vihittyjen luettelosta, miten seurakunnan papisto on kirjannut kylän nimen. Käytäntö näyttää olleen eri aikoina erilainen. Vanhimmissa säilyneissä kirkonkirjoissa 1930-luvulta 1790-luvulle on käytetty yksinomaan Immalanjärvi-nimeä, mutta ennen uuden vuosisadan vaihdetta on lyhyt Immala-nimen kausi. Koko 1800-luvun kylä oli Immalanjärvi, mutta 1900-luvun alku toi taas muutoksen Immalaksi.
Siitä, milloin ja miten Immola-nimet ovat muotoutuneet, en uskalla esittää edes arveluja. Joka tapauksessa niiden ominta aluetta näyttää olevan järven pohjois- ja luoteispuolella. Mutta on ollut aika, jolloin Immalanjärvi oli Immolanjärvi.
Yli neljä vuosikymmentä asuin Vuoksenniskalla. Muistan, että lapsuudessani ja nuoruudessani puhuttiin ainoastaan Immolanjärvestä ja Immolasta. Koska samat nimiasut on painettu myös vuonna 1938 ilmestyneeseen Kannaksen karttaan, täytyy Immola-nimelläkin olla takanaan pitkähkö perinne.
Itse suosittelin Kotimaisen Kielten Tutkimuskeskuksen nimistötoimistolle luopumista kokonaan nimistä Immala ja Immalanjärvi. Perustelin ehdotustani yleisesti tunnetuilla paikolla Immolansaha, Immolan varuskunta, Immolan lentokenttä, Immolankartano ja rautatieaseman nimenä Immola kuin myös sen aikaisilla yritysten nimillä Immolan sähkö ja Immolan Puku ja Turkis.
Vaikka yleensä nimen alkuperäistä muotoa tulisi kunnioittaa, katsoin silti Immolan paremmaksi vaihtoehdoksi, koska se oli ja on edelleen tunnetumpi kuin Immala. Nimitoimisto Suomen ylimpänä nimihuollosta vastaavana pyrki poistamaan nimen kahtalaisuuden. Se valitsi kuitenkin vanhat nimimuodot, mitkä nyt näkyvät uusimmissa kartoissa. Puheessa käytettyjen nimien ja karttanimien välinen kahtalaisuus ei Immolan osalta näytä häviävän.