Historia

Merikortti 1860-luvulta

Jänkäsalon asutuksella on pitkä historia. Saari on ollut asuttuna jo satoja vuosia.
Viime vuosisadan alkupuolella, jolloin liikuttiin vesiteitä pitkin, Jänkäsalo oli vireimpiä Taipalsaaren kunnan asuinalueita. Saaressa oli silloin toista sataa asukasta.
Yhteiskunnan elinkeinorakenteen ja liikenneyhteyksien muututtua saari lähes autioitui ja jäi eristykseen muusta kunnasta, kunnes vuonna 2005 Suureen Jänkäsaloon saatiin lossiyhteys ja sähköt. Yhteyksien parannuttua toiminta saaressa on jälleen vilkastunut ja vakituisten asukkaiden ja kesäasukkaiden määrä on lisääntynyt. Rakentamattomista tonteista ja myytävistä tiloista on suuri kysyntä.

Monen koulutie vei Rehulan kouluun, jonne piti kulkea veden yli soutamalla tai jäätä pitkin. Kelirikkoaikana tarvittiin kortteeria mantereesta. Jänkäsaloon anottiin omaa koulua vuonna 1936, mutta kunta eväsi hankkeen vedoten taloudellisiin vaikeuksiin.
Jänkäsalon väkeä uuden tanssilavan edustalla v.1934. Saaren Weikot järjesti usein iltamia, jossa oli ajan vaatimusten mukaan pakollinen ohjelmaosio ja vasta lopuksi tanssia.

Hevoset olivat maataloissa tärkeitä.
Hinaajat kuljettivat kesäisin talven aikana kaadetut puut tehtaille ja sahoille.
Jänkäsalon miehet nuotanvedossa. Kalaa syötiin paljon ja sen myynnistä saarelaiset saivat tuloja. Mittavat puupinot odottavat uittamista eteenpäin.
Sankarihautajaiset. Sota vei Jänkäsalosta seitsemän nuorta miestä.
Viimeiselle matkalle. Kaikki kulkeminen tapahtui vettä pitkin.