Kesä 2012 oli sadekesä vailla vertaa. Näkyykö se järviveden laadussakin?
Talan Make ja Suutarin Marko sivakoivat XVI Umpihankihiihdon Maailmanmestaruuskilpailuissa Pudasjärvellä 2013
Takamaan toivot hetki ennen lähtöä toisen päivän kilpaosuudelle 10.2. Vas. Markku Talka, Alpo Hiltunen, Marko Suutari ja Janne Gallen-Kallela-Siren
25.2.13 Peltoilaiselle Markku Talkalle lumi, umpihankikaan, ei ole mörkö vaan ystävä, jonka selässä mennään sinne, minne haluttaa. Ei kiireellä touhottaen, vaan rauhallisesti nauttien ja luontoa ja muutakin menoa tarkkaillen. Ja aina on ehtinyt perille paikkoihin, joihin muut menevät kumipyörillä. Paikalliset metsät, pellot ja järvenselät ovat yhtä tuttuja maaliskuun auringon hohteessa kuin vuodenvaihteen tienoon pimeydessä, onhan otsalamppu keksitty! Kolmemetriset hiilikuitusukset ovat Markun mukaan ”juuri sopivan pituiset”” keskimittaisellekin hiihtäjälle: pehmytkin lumi kantaa ja pääsee kulkemaan melkein missä vain, kunhan ei ihan pahimpaan rytelikköön mene.
Sunnuntainen MM-osuus on juuri alkanut. Eessä puolitoista tuntia umpihankea, vetovuorossa Make
Helmikuun alkupuolelle sijoittuva kaksipäiväinen Pudasjärven umpihankihiihto on kuitenkin ollut kauden kohokohta jo viidentoista vuoden ajan. Kaksipäiväiseen kisaan Markku osallistui nelihenkisessä joukkueessa, johon kuuluivat taipalsaarelainen Marko Suutari, puolankalainen Alpo Hiltunen ja helsinkiläinen Janne Gallen-Kallela-Siren.
MM-osuudella upeita maisemia ei ehtinyt ihailemaan
Lähtölaukaus Takamaan toivot -joukkueelle kajahti klo 8:54:30 lauantaina 9.2. Kaksipäiväiselle taipaleelle matkaan lähti yhteensä joukkuetta ja yksin hiihtäjää. Ensimmäisenä päivänä hiihdettiin noin 39 km. Itsekoottava laavu, jonka edessä paloi tuli, tarjosi yöpyjille suojan. Nukkumisaikaa kului kyllä Maken mukaan jutusteluunkin. Sunnuntai-aamuna ratkaistiin MM-kilpailujen sijoitus noin 7 km umpihanki-pikaosuudella. Joukkue tuli hienosti sijalle 17.
MM-kisan maalissa – puolitoistatuntinen kilpaosuus toi kunniakkaan 17. sijan
http://www.iijokiseutu.fi/etusivu/16_umpihangen_mm_sotilaiden_juhlaa_6236477.html#6236478.jpg
Kopioi seuraava linkki osoiteriville, jolloin 13.2.13 ilmestynyt latautuu pdf-tiedostona. Katso lehden sivulta 10:
http://vkkmedia.fi/pudasjarvi/?page_id=1226
http://www.umpihankihiihto.pudasjarvi.fi/
Kuka voi osallistua? Katso kisainfolinkistä:
http://www.umpihankihiihto.pudasjarvi.fi/index.php?file=1000
Voit seurata kunkin joukkueen etenemistä GPS-paikannuspalvelun avulla, oheisesta linkistä. Valitse kilpailupäivä 1 tai 2:
https://www.trackerhunter.com/fi/content/umpihankihiihto-2013
HUOM! Älä säikähdä alalolevia varoituksia, vaan asenna rauhassa Java-kielinen sovellus, jolla alustalla GPS-paikannussovellus toimii. Näet seuraavat varoitukset, klikkaa molempiin RUN (=SUORITA)
Klikkaa huoletta ”Run”
Klikkaa huoletta ”Run” tähänkin
Java-sovelluksen asentumisen jälkeen avautuva näkymä. Klikkaa ensin vasemmalta alhaalta ”Uncheck all” (eli kaikki kruksit häviää) ja sitten kruksi Takamaan toivot -joukkueen kohdalle. Voit valita useammankin seurattavaksi yhtä aikaa. Ylhäällä on kello, paina Play-näppäimen näköistä.
Pauli Mikkola (oik.) johti puhetta vuosikokouksessa. Vas. Esa Lautala, Pertti Tujula ja uudelleen valittu kylätoimen pj. Asko Saikko.
24.2.13 Kokouksen aluksi Sergei Skortsov, joka toimi tulkkina, sekä Leväsen koulun toinen omistajasisaruksista, Natasha, kertoivat kiinnostuneelle kokousväelle Leväsen koulussa juuri alkaneesta hotellitoiminnasta. Vierailla itsellään oli vastavuoroisesti kysyttävää kokoukselta.
Sergei Skortsov kertoi, että hotelli pyrkii palvelemaan erityisesti nuoriso- ja muuten aktiivisia urheiluryhmiä. Suunnitelmissa on vastaanottaa jääkiekkoilijoita, jalkapalloilijoita ja yleisurheilijoita. Myös nuoriso- perhe- ja yritysryhmiä on toiminnalla tarkoitus tavoittaa. Tulevaisuus näyttää, miten suunnitelmat toteutuvat. Hotelli vastaanotti ensimmäiset vieraansa tammikuussa venäläisten lomakauden aikana. Tällä hetkellä on hiljaisempaa. Hotelli työllistää ainakin kaksi henkeä ja on taloudellisesti tarkoituksenmukaisempaa pyrkiä palvelemaan ryhmiä kuin toimia sesonkien välillä vajaalla kapasiteetilla.
Sergein mukaan koulun saneeraus on kestänyt puolitoista vuotta ja on tullut maksamaan jo enemmän kuin koulun hankintahinta. Yksi iso investointi tulevaisuuteen ja ekologisuuteen on maalämpö, joka on korvannut paljon kalliimman öljylämmityksen, on vuorostaan on jäänyt varalle. Yhdistetty veistoluokka- ja lämpökeskusrakennus on nykyään kolmen huoneen ja keittiön mökki. Opettajan päätyhuoneistoa kunnostetaan. Tällä hetkellä on valmiina kolmetoista 2-4h huonetta. Koulurakennuksesta poistettiin kaikki vanhat eristeet ja lattiat on nostettu. Muutama hirsi on korvattu uusilla, mutta kokonaisuudessaan talo osoittautui Sergein mukaan paljon parempikuntoiseksi kuin alunperin pelättiin. Monessa paikassa esiintyneet pienet vesivuodot johtuivat ilmeisesti siitä, että putkisto oli aikanaan rakennettu eri metalleja sisältävistä putkista. Rakennusoikeuteen kuuluu vielä muutama pieni mökki ja rantasauna. Suunnitelmissa on ainakin rakentaa sauna hotellivieraille. Rannassa on ELY-keskuksen luvalla tehty pieni ruoppaus traktorikaivurilla ja sinne on rakennettu myös laituri.
Pien-Saimaa on yhteinen asia
Uuden hotellin esittelyn ja sitä seuranneen molemminpuolisen kysely- ja vastaustuokion päätteeksi kylätoimikunnan puheenjohtaja Asko Saikko luovutti hotellin edustajille Pien-Saimaan puolesta -kampanjan kassin. Hotellin imagollekin alueen luonnon puhtaus on hyvin tärkeä asia.
Tällä hetkellä yritys kartoittaa lähialueen ja yleensä Taipalsaaren liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia. Sergein mukaan olisi hyvä, jos tiedossa olisi jotkin reitit, joita pitkin esimerkiksi yleisurheilijoilla olisi mahdollista liikkua metsässä aiheuttamatta häiriötä kylän asukkaille. Isomman luokan yleisurheiluun soveltuvia liikuntapaikkoja löytyy lähinnä kunnan urheilukeskuksesta, yrittäjää opastettiin. Yhteydenpitoa ja toiminnan pelisääntöjä kaivattiin molemmin puolin.
Sergei toivotti paikallisia asukkaita pitämään koululla juhliaan. Anniskelupaikkaa hotellille ei kuitenkaan tule. Kokouksessa todettiin, että on itse asiassa hyvä asia, että nuorille urheilijoille ei olekaan tarjolla alkoholia.
Kokouksessa toivottiin, että jääkiekkokentällä olisi mahdollista pelata tennistä, kuten joskus aiempina vuosina tehtiin. Mikäli kenttää kunnostetaan tenniskäyttöön soveltuvaksi, Sergei kertoi hotellin mielellään osallistuvan osaltaan kustannuksiin, samoinkuin lentopallokentän rakentamiseen, esimerkiksi koneurakoinnin kustannuksien kattamiseksi.
Hauska tutustua, naapuri! Kokouksen yhteydessä leväsläisillä Kuntoloilla oli tilaisuus tutustua ensi kertaa uuteen naapuriinsa
Lauri Heikka joutuu odottamaan Eviran tuloksia, ennenkuin uskaltaa laittaa Riutanselän särkeä purkkiin
Pien-Saimaa nousi kokouksessa myös esiin. Saarenpän kalastuskunnan puheenjohtaja Lauri Heikka kertoi kokousväelle lähettäneensä kuluneella viikolla Eviralle näytteen Riutanselältä 14.2. muikkuverkolla ylävedestä pyydetyistä särjistä, joiden vatsasta löytyi vielä tunnistamatonta sinisenmustaa mönjää, joka ei tosin tuoksu pahalta vaan kalalta. Aine ei tartu käsiin, vaan liukenee helposti veteen. Eviran alustavassa mikroskooppitutkimuksessa aineen kiderakenne näyttää punaiselta ja viittaa yllättäen lähinnä maaliin tai kemikaaliin. Lähiaikoina annettavia tarkempia analyysituloksia odotellessa kaloja ei tulisi Eviran mukaan käyttää ravinnoksi. Heikan mukaan ahvenissa tai kuhissa vastaavaa ilmiötä ei ole havaittu.
Leväsläinen Väinö Kalpio (kolmas oikealta) siirtäisi laajat tietonsa laitteista ilmaiseksi paikallisille nuorille kylätalkkareille, jos joku haluaisi sellaiseksi kouluttautua
Leväsläinen Väinö Kalpiota huoletti kaikenlaisten palvelujen siirtyminen lähialueelta kaupungin firmoille ja siitä seuraava voimakas ylihinnoittelu, johon juuri kellään ei ole varaa. Erääksi ratkaisuksi hän ehdotti oman toimen ohella toimivien nuorten kylätalkkarijärjestelmän aikaansaamista Leväsienkin alueelle. Eri puolilla Suomea on hänen mukaansa luotu kekseliäitä keinoja, jotka helpottavat toiminnan käytännön pyörittämistä. Nuoret pitäisi tietenkin ensin kouluttaa hallitsemaan esimerkiksi vanhoja lämmitysjärjestelmiä ja muita laitteita. Tähän olisi tarjolla vielä asiansa hyvin osaavaa vanhempaa väkeä, jotka siirtäsivät mielellään syvällistä hiljaista tietoaan nuorille, jotka saisivat samalla ilmaista koulutusta.
Leväsen alueen kylätoimen vuosikokous on sunnuntaina 24.2.13 klo 18 alkaen Leväsen metsästäjien majalla koulun lähellä. Kaikki alueen asukkaat ovat lämpimästi tervetulleita viettämään talvi-iltaa metsän hämyssä! Käsitellään vuosikokousasiat. HUOM! SERGEI SKORTSOV TULEE KOKOUKSEEMME KERTOMAAN TOIMINNASTA LEVÄSEN KOULULLA. TULEHA KUUNTELEMAAN JA KYSELEMÄÄN, MITÄ KOULULLE KUULUU.
Vanhaa riihtä puretaan Peltoissa 90-luvun alkupuolella. Riihi on poissa, nimi säilyy: riihen risteys!
Ravintoketjun pohjana ovat aina kasvissyöjät. Talvella ruoka on villieläimillä tiukassa, olipa sitten kyseessä kasvissyöjä tai petoeläin. Parhaastaan metsästäjien ylläpitämällä riistaruokinnalla autetaan kasvissyöjiä pahimman yli. Kauneimman kesän aikaan Leväsenkin metsästäjät keräävät lehtikerppuja, jotka kuivavat vanhoissa ladoissa ja ovat tervetullutta ravintoa erityisesti valkohäntäkauriille, bambeille, joita asustelee Leväsen metsissä. Peltoilainen Markku Talka on riistaruokinnan veteraaneja. Tänäkin talvena on pulkka valjastettu monta kertaa umpihankihiihtäjän perään. Kenties moni metsän silmäpari kannustaa hiihtäjää eteenpäin hangessa.
Ei – kyse ei ole virvontavarvuista!
Metsäladon ilmavassa pimennossa kerput kuivuvat sateisenakin kesänä mehevän rapeiksi
Odotettu kerppulasti on kohta perillä riistanruokintapaikalla metsän siimeksessä
2.2.13 Leväsen koulun tienoo kaikui helmikuisena lauantaina nuorta ja nuorekasta riemua, kun Taipalsaaren kylien tai muuten vain parhaimmistoa oli kokoontumut kisaamaan kolmessa talvilajissa: pulkanvedossa, jääpallossa ja umpihankijuoksussa. Osanottajat tunnustivat väreikseen ainakin Heikkolan, Vehkataipaleen, Kirkonkylän, Peltoin ja Leväsen. Ja taisi joku olla Willimiehen kaupungistakin. Puhtaiden kyläjoukkueiden lisäksi kilpailivat taipalsaarelaisravintola Min`Ann`, Joukkue Jämä sekä P(oika)M(ies)K(lubi)-Peltoi. Mutta kaikkia yhdisti hauskan yhdessäolon ja tekemisen tuoma estoton ilo!
Olé, olé, olé, olé! Hiki on virrannut, maitohappo täyttänyt jäsenet, mutta ilo on säilynyt loppuun saakka!
Jääpalloturnaus aloitettiin juhlavan hartaasti. Aloituksessa vasemmalla Leväsen Jynkkä vastustajanaan PMK-Peltoi
Juu, tää on ihan tavallinen muovinen menopeli – ei syytä protestiin!
Leväsen Jynkän ”pienin” veti pisimmän tikun – siis pulkkaan nauttimaan vauhdista!
Etukenoon ja menoksi – pulkkaviestin lähtölaukaus on kajahtanut
Poro hoi, älä jätä!
Poro löytyi taas ja Jynkkä jytää!
Maalissa kaikkensa antaneina, sekä porot että ajajat!
Nakki-mukin mittaiset rattoisat tauot kuivasivat hien ja palauttivat voimat
Pulkkakisan ratkettua olikin aika alkaa joukolla jahdata vaaleanvihreää pikku palloa. Kukin joukkue nosti henkeä omalla tavallaan. Tulisieluinen, omiinsa luottava valmentaja on usein avainasemassa sekä pelin strategian luojana että ohjaamassa joukkuetta kentällä.
Jynkkä! Jynkkä! Jynkkä!
Toiset taas luottivat mielikuvien voimaan:
Kuvittele, että ponnistat stratosfääriin saakka – pystyt siihen! – Tai kuvitele olevasi taivaalta saaliin kimppuun syöksyvä tuulihaukka, kas näin!
Ja erotuomarin pillin huutaessa pelaajat olivat latautuneetkin hyvin, jopa himpun verran yli-innokkuutta esiintyi.
Se mitään syötävää ole, se on maila! Pelaa! – Hulkkonen, tuu pois sieltä!
Jokainen maali on pitkänkin tapahtumien ketjun tulos. Tässä erään maalin anatomia.
Ja pallo on siellä! Se oli MAA-MAA-MAA-MAALIIIII! (Olihan?)
Jatkuu …
Jäälakeus, mies ja tuura sinisessä hetkessä - kuin konsanaan T.J.Särkän kotimaisesta rainasta!
Järvien jäät ovat jäätyneet aika oikullisesti tänäkin vuonna, erityisesti Pien-Saimaan alueella, jossa kunnon teräsjäätä saa hakemalla hakea, ja silloinkin sitä löytää vasta monen sohjo- ja vesikerroksen alta. Suur-Saimaa sen sijaan jäätyi vasta runsaiden lumisateiden jälkeen kovimmilla pakkasilla, ja ainakin paikoin, kantena on pelkkää teräsjäätä noin parikymmentä senttiä. Lunta ei nyt kaipaisi jäällekään yhtään eristeeksi. Loppiaissunnuntai tarjosi kahdelle peltoilaiselle verkkokalastajalle mainiot puitteet sekä säiden puolesta että esteettisesti talvisen verkkokalastuksen aloittamiselle.
Talvimyrskyjen luoma jääpuikkojen kuoro eteläisen Suur-Saimaan kallioniemen nokassa
Idästä puhalsi 10.1. raikas viima, kuin mateen kutuaikana tammi-helmikuussa tapaa sattua, kun oli aika kokea talviverkot ensimmäistä kertaa. Saalista ei nyt varsinaisesti voi kehua, mutta kalamiehet saivat muutamassa tunnissa taas roppakaupalla happea!
Matikka alkaa kohta puoliin siirtyä perinteisille kokoontumispaikoille tapailemaan tuttuja
Kahohan, millainen vuosi se tällä kertoo nappas onkeen!
Uusi vuosi vastaanotettiin Leväsissä leudossa, joskin hieman tuulisessa, säässä, jonka toi poikkeuksellisen syvä Atlantin matalapaine itäisen korkeapaineen avustamana. Leväsen metsästäjien majalle kokoontui puolensataa paljasjalkaista tai muualta muuttanutta leväsläistä tai heidän sukulaistaan tai tuttavaansa, sylivauvasta muoriin ja vaariin. Kahvin- ja mehunjuonnin sekä makkaranpaiston lomassa vaihdettiin kuulumisia, ongittiin karkkeja ja muuta pientä, jännitettiin arpajaisissa sekä arvuuteltiin ensi juhannuksen Saimaan vedenkorkeutta. Arvauksissa uumoiltiin joko kovaa kuivuutta, tuhotulvaa tai useimmiten suurinpiirten normaalitilannetta. Saapa nähdä. Lopuksi ammuttiin sekä kylätoimikunnan että osallistujien omia raketteja sysimustalle taivaalle melkoinen jata. Metsän siimeksessä sijaitsevaa aluetta reunustivat jo perinteiseen tapaan monet tunnelmaa luovat komeat jätkänkynttilät. Vuosi sitten tehdyt oivalliset ja hauskat uudenvuodenlupaukset oli pidetty lähes poikkeuksetta. Kylätoimikunnan raati valitsi parhaaksi pidetyksi lupaukseksi Jaakko Kalpion lupauksen ”En luppaa mittää, vaan teen sen, mitä etteen tulloo!”. Onnittelut voittajalle!
Kodan kuivat koivuhalot loimottivat lämpöä sekä makkaroille että syöjilleen
Kodassa istuttiin kotoisasti tarinoiden ja tuleen tuijotellen
Arpapöydässä oli tavaraa saksista sutiin
Nimi arpalippuun, lippu sankoon ja sitten jännittämään!
Mitenkäs tämän lipun saisi onnettaren käteen tarttumaan
Vieraskirjaa on mukava selailla
Ehdittiinhän sentään piipahtamaan
2012 oli vuosi, jona Suur-Saimaa jäätyi kahdesti
Lähtötaso, sademäärä, lumipeitteen sulamisnopeus, tuulisuus, lämpötila, ohijuoksutus - Saimaan vedenkorkeus juhannuksena on siis ...
Jälleen onnellinen voittaja
Tämä arpoja on varmasti puolueeton, vaikka sankoon kurkkaakin!
Nyt saisi jo joku toinen voittaa, meille ei enää mahdu kohta kyytiin
Äiti, miten sahataan jäätä?
Kyä lähtee!
Jopas oli ähäkkä!
Vuosi 2012 oli paras marja- ja omenavuosi kenties vuosikymmeniin - eläköön!
Jätkänkynttilät muuttuvat tuhkaksi - uuden kasvun aineksiksi!
Taas on juhlat on juhlittu - laitetaanpas rensselit tuttuun kyytiin
No, mitäs ukko! – Mitäs – tässä seison, enkä muuta voi. – Sanoppa, ku sie oot aina ulukona, millassii säitä on kevätpuolella luvassa? – Kysyt sie tommottia miulta, lumiukolta? – Keltäs sitten, kissalta vai?
Sullon muuten porkkana nenän päässä! Ookkona huomanna? – Vinni se on! Ei pitäis syyvvä niin paljo kinkkuu ja sukulaatia jouluna. – On se vuan kumma, miten niitä tulloo, vaikket oukkaa mikkää teini ennee. 
Kaikkien aikojen: sadekesä, marjakesä, omenakesä! Mitä kaikkea menneeseen kesään liitetäänkään, puhujasta ja tilanteesta riippuen. Mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Aika siis kuullostella puolin ja toisin, mukavassa seurassa tulevana maanantai-iltana.
Hauelle kannattaa tarjota rohkeasti isoa vaappua syksyllä, neuvoi Ville
Auringon jo, ilmeisesti, alkaessa laskea marraskuisen pilvivaipan tuolla puolen, lipuu Ville Tarvaisen Buster hiljakseen pitkin Maavettä. Itselläni ei oikein uistimen vetäminen tulisi mieleen, kun verkotkin on vielä kokematta ja harmaus laskeutuu silminnähden. Mutta sen verran päättäväisen tarkkaavaisesti uistelija näyttää suhtautuvan vapojensa tarkkailuun, että on pakko pöräyttää tuupparilla viereen ja kysyä se tavallinen: ”No, tuleeko mitään?” Ja kuulemma tulee – hauki nappaa vuodenajan ja sään harmaudesta sekä lyhyestä päivästä riippumatta, ainakin, jos ”uskaltaa” tarjota sille isompaa vaappua. Kiitos neuvosta ja kiitos myös, kun kävit varta vasten vielä tarkistamassa, vieläkö pikkuisen sotkussa olleen verkon laskija oli yhä pinnalla pimenneessä illassa!
Leväsen aluekin osallistui Sähäkät Kylät ry:n*) järjestämille Kylissä Tapahtuu -kylämessuille Lappeenrannan Kauppatorilla lauantaina 1.9.2012. Torilla oli kohtalainen vilske ja kylämme kojullakin riitti sekä tuttuja että tutuiksi tulleita kävijöitä ihan mukavasti. Lämmin kiitos kaikille kävijöille! Kyläyhdistyksen edustajina olivat puheenjohtaja Asko Saikko ja sihteeri Mauri Mustonen.
Kansanedustaja Ari Torniaiselle Etelä-Karjalan moni-ilmeinen maasto on käsinkosketeltavan tuttu sekä maalta että vesiltä käsin. Alueella on tarjota ihmisille hyvin moninaisia elämyksiä Salpalinjasta Saimaaseen. Kruununjalokivi Saimaa on säilytettävä tuleville sukupolville erinomaisessa kunnossa.
Messujen avaaja Torniaisen mukaan kaupunkiasutus täydentää laajaa maaseutuasutusta ja niille monille nuorille, jotka haluavat muuttaa maalle, on annettava siihen myös mahdollisuus. Hän arvostaa myös kylissä tehtävää laajaa ja moninaista vapaaehtoistyötä. Kylätalot, vaellusreitit ja kosteikkohankkeet ovat lisännet aktiivisuutta kylissä. Kaupunkilaisten kiinnostus maaseutua kohtaan on myös lisääntynyt merkittävästi, esimerkiksi maaseutumarkkinoiden kautta. Maaseututapahtumien jaksottuminen eri päiville on myös hyvä asia, koska tällöin on mahdollista osallistua useammille päiville. Ihmiset haluavat kiertää eri tapahtumissa.
Pien-Saimaan suojeluyhdistys ry:n pj Risto Kiljunen yllytti ihmisiä barrikadeille puhtaan järviluonnon puolesta. Vasemmalla Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry:stä
Risto Kiljunen innosti maanomistajia kosteikkojen tekoon toteamalla, että kosteikko houkuttelee sorsia ja myös näyttää paremmalta kuin mutaoja. Kiljunen toivotti torikansan tervetulleiksi 23. lokakuuta on kaupungintalolla järjestettävään suureen Pien-Saimaa -seminaariin. Seminaarissa kuullaan teollisuuden, Vapon ja luonnonsuojelijoiden näkemyksiä. Myös kosteikkoaktiivi Iiro Viinanen tulee kertomaan Lahden Vesijärvestä, joka on muuttanut kehityssuuntaansa kymmenen vuoden työn tuloksena. Lopuksi Kiljunen ”agiteerasi” kansaa barrikadeille: ”Kansanliikkeen voimalla vesistöt saadaan kuntoon!” Pysy ajan tasalla seuraamalla yhdistyksen nettisivustoa: http://www.piensaimaa.fi/
Kyläaktiivi Joutsenon Kähärilästä kävi myös juttusilla kyläasioista
Taipalsaaren kipparinakin toiminut Tapio Niemi ehti myös piipahtaa
Perhe Piitulaisille maistui peltoilainen omppu - ja "vastalahjaksi" saimme iloiset hymyt!
Volmanen&Haikara. Projektipäällikkö Pirkko Haikara jakoi kylätoimijoille tietoa uudesta MontEri-hankkeesta. Lue lisää mielenkiintoisesta aiheesta www.socom.fi => maaseudun hyvinvointi =>MontEri
Poliittisten toimijoiden on helppoa löytää ainakin Pien-Saimaan tiimoilta yhteinen sävel
*) Taipalsaaren kunnantalolla toimipaikkaansa pitävä Etelä-Karjalan kylät ry mm. edesauttaa sekä paikallista kylätoimintaa että toimii kylätoiminnan edunvalvojana maakuntatasolla. Ks. lisää kyläasiaa: https://kylat.ekarjala.fi/
