Mansikoita omalta kylältä

Vuorelan Antti on laittanut mansikkamaata keväällä siihen malliin, että mansikoita riittää jo tänä vuonna myyntiin. Komeita marjoja. Kysy päivän tilanne suoraan Antilta p. 050 0204 789

Ensi vuonna Antti aikoo laajentaa mansikanviljelyä ja silloin tarvitaan jo poimijoita. Kylän nuoret tai muutkin asiasta kiinnostuneet kysykää Antilta kesätöitä.

Rypälekukka_2015-015

 

 

kooste Avoimet Kylät päivästä

Haapajärvellä oli päädytty muista poikkeaviin aukioloaikoihin. Aloitus oli vasta 11.00 ja ruokaa ja myytäviä tuotteita oli tarjolla 18.00 asti. Tarkoituksena oli antaa useamman kylän kiertäville lisäaikaa. Muutama vierailija jatkoajalla kävikin mutta viimeinen tunti oli pääasiassa odottelua, eikä sääkään enää ollut yhtä suosiollinen kuin aiemmin päivällä.

Kävijöitä oli arvion mukaan noin 250. Lapsiperheitä oli liikkeellä paljon ja näistä useampi kertoi valinneensa kohteeksi Haapajärven lapsille suunnatun ohjelman vuoksi. Lapsille olikin järjestetty ihan omaa puuhaa. Aarrejahdista sai palkinnoksi tikkarin ja aikuisiakin ajatellen suunniteltu geokätkö kiinnosti myös lapsia. Kätkö aiheutti sopivasti päänvaivaa: tarkoittiko rantavahti sitä oikeaa paikalla ollutta rantavahtia vai lammessa lekotellutta virtahepoa, vaiko jotain ihan muuta. Aika moni sen kätkön kuitenkin löysi.

Pihalla oli nähtävänä kaikenlaisia ja ikäisiä ajopelejä ja olipa pihaan tuotu jopa harvesteri ihmeteltäväksi. Eläimistä pitäville oli saatu kanoja, vähän ujo kissa, Kasukkalan pikkuaasi emänsä kanssa sekä kiekkokaukalossa hevosia talutusratsastuksessa. Olipa yhdellä kylätalon nurkalla jopa Haapajärven kaloja laatikoissa uiskentelemassa. Päivän kohokohtia taisivat kuitenkin olla Lappeenrannan koiraharrastajien agilitynäytökset, joissa riitti vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kuten esittelijä osuvasti totesi. Eläinten määrä lisääntyi päivän aikana vielä yhdellä, kun yksin kotilaitumelle jäänyt hevonen päätti etsiä kaverinsa ja löysi tiensä kiekkokaukalon hevosten joukkoon.

Päivän aikana saatiin myös kuulla musiikkia. Esittäjänä oli kuusivuotias Eelis, joka varsin taitavasti soitteli haitaria. Soittamisen lomassa Eelis möi itse tekemiään linnunpönttöjä saadakseen rahaa uuden soittimen ostoon. Päivän päätteeksi uusi sirmakka olikin jo vähän lähempänä.

Nälkäkään ei häirinnyt kohteisiin tutustumista. Kokit olivat keittäneet useamman padallisen herne- ja kasvissoppaa. Lisäksi tarjolla oli muutakin suolaista ja makeaa purtavaa sekä grillimakkaraa. Aika vilske myyntipaikoissa kävi, joten hyvää taisi olla.

– Satu Ala-Outinen

778A4274