Lusikkovuoren luola

LUSIKKOVUOREN LUOLA – Salpalinjan suurin

Lusikkovuoren luola on Salpalinjan suurin luola kaikkiaan linjan reilusta kahdestakymmenestä luolasta. Lusikkovuoren luola on rakennettu 1941, mutta sitä ei ehditty tehdä koskaan valmiiksi. Se on noin 300 metriä taaempana kuin itse taistelulinja betonikorsuineen, joten se olisi sodan aikana palvellut johtamis-, joukkosidonta- ja varastopaikkana sekä miehistön lepopaikkana. Arkistotietojen mukaan se oli tarkoitettu 400 miehen majoitustilaksi. Luolassa on betonilattia, kolme sisäänkäyntiaukkoa, kolme kaivoa ja viemäröinti. Pituutta kallion sisään rakennetulla luolalla on noin sata metriä ja leveyttä 8-11 metriä. Pelkän kallion sisään ei miehistöä sota-aikana olisi majoitettu, vaan sinne oli tarkoitus rakentaa puiset huopakattoiset parakit.

Linnoitustöiden tarkastuskertomuksessa maaliskuulta 1941 on mainittu, että luolaa oli silloin louhittu kolmen kuukauden ajan. Luolan rakennustöistä vastasi rakennusliike F.W. Winter. Louhintatyö tehtiin kahdessa kymmenen tunnin vuorossa ja louhekivi ajettiin kolmella kuorma-autolla Elkiänjärveen tarkoituksena rakentaa Suenlahden poikki penger estekivirivistölle. Linnoitustöissä oli Suoanttilassa kuutisensataa miestä, jotka olivat tulleet eri puolilta maata. Miehet asuivat parakeissa ja kylän taloissa. Lusikkovuorella työmaan ruokahuollosta vastasi lottien hoitama Kolmen Kaisan Kulhola, joka oli vaatimaton lautaparakki tien varressa.

Lusikkovuoren luola sijaitsee strategisesti tärkeässä paikassa. Samaan paikkaan venäläiset rakensivat ensimmäisen maailmansodan aikana omia linnoituksiaan. Näitä patteritöiden aikana tehtyjä kaivantoja ja Salpalinjan juoksuhautoja on maastossa samoissa kohdin, toisten taistelusuuntana itä ja toisten länsi.

Lusikkovuoren luolassa on pidetty konsertteja ja yleisötilaisuuksia. Se on myös yksi elämysmatkailijoiden käyntikohde. Talvisin luolassa on luonnon järjestämä taidenäyttely, kun lattiasta kasvaa jopa metrinkin korkuisia jääpuikkoja.

3 vastausta kohteessa Lusikkovuoren luola

  1. Simo Suo-Heikki sanoo:

    Miten on Suo-Heikki ja Suo-Anttila ihmisten sukulaisuus?????

    • Antti Huttunen sanoo:

      Sukulaisuudesta en tiedä, enkä kuulu itse ko. sukuihin, mutta täällä meillä päin Lappeenrannan Lensulassa asuu Suoheikki-nimisiä ihmisiä. Heidän sukujuurensa menevät Luumäen Suo-Anttilan kylään, kuten Suo-Anttilan suvunkin. 87-vuotiaan isäni mukaan hänen lapsuudessaan naapureidemme sukunimi kirjoitettiin ainakin vielä 1950-luvulla Suo-Heikki, ovat sittemmin jättäneet tuon viivan välistä pois.

      • Simo Suo-Heikki sanoo:

        Tervehdys
        Isäni oli syntynyt Kuolemajärvellä ja hänen kotipaikkansa oli Kämärän aseman läheisyydessä.Sen vihollinen vei ja isä vanhempineen ja sisaruksineen mutkien kautta tulivat Maarian pitäjään.Sen puolestaan Turku 1967 omi itselleen.
        Isovanhempani olivat Elias ja Siviä Suo-Heikki

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *